Terveyskeskuslääkäreistä on paikoittain huutava pula, eikä edes raha toimi houkuttimena – miksei työ kiinnosta?

Kokeneiden lääkäreiden houkuttelu terveyskeskuksiin ja julkiselle puolelle mutkistuu vuosi vuodelta: edes raha ei houkuttele kokeneita tai nuoriakaan lääkäreitä. Mikä avuksi huutavaan lääkäripulaan?

Huomenta Suomessa vieraillut yleislääkäri Tuire Saloranta arvioi, että kunnissa pitäisi olla yksi lääkäri jokaista 1200-1500 suomalaista kohti, jotta perusterveydenhuolto pyörisi ongelmitta.

– Tällä hetkellä suurissa kunnissa se on yli 2 000, ehkä yli 2 500 asukasta per lääkäri, ja se työn määrä menee kohtuuttomaksi, Saloranta kuvailee työntekijäpulaa.

Vantaan Myyrmäen terveyskeskuksessa yleislääkärinä työskentelevä Saloranta rakastaa työtään ja se myös näkyy: hänet palkittiin vastikään Vuoden yleislääkärinä.

Saloranta harmittelee, etteivät monet näe yleislääkärin ammattia sellaisena, kuin hän sen näkee, eli haastavana ja antoisana. 

Miksei yleislääkärin työ sitten kiinnosta?

– Työ on raskasta. Se on ehdottomasti suurin ja merkittävin asia.

Lue myös: Lääkäriliitto: Terveyskeskuksissa käynnissä kokeneiden lääkäreiden joukkopako – "Jos nyt odotetaan vielä muutama vuosi, ei ole enää mitään pelastettavaa"

Nuoria lääkäreitä ei saada houkuteltua terveyskeskuksiin töihin edes rahalla. Työn kuormittavuus saattaa saada monen kokeneenkin lääkärin siirtymään yksityiselle puolelle.All Over Press

Potilaat kerralla kuntoon

Salorannan mukaan lääkäreiden jokapäiväinen huolenaihe on työn kuormittavuus: aika ei millään riitä siihen työmäärään, joka yhdelle lääkärille sysätään resurssipulan vuoksi.

Kuntaliiton sote-yksikön päällikkö Tarja Myllärisen mukaan lääkäreiden määrissä on suuriakin eroja kuntakohtaisesti. Syitä on monia.

– Se (syy) voi olla jonkun paikan maine tai toisen paikan houkuttelevuus. Jos laskettelukeskus on lähellä, niin talveksi on helppo mennä töihin ja sinne on helpompi houkutella töihin, Myllärinen perustelee.

Myllärinen peräänkuuluttaa organisoinnin merkitystä. Lääkärille tulee mahdollistaa resurssit, joilla potilas saa parasta mahdollista hoitoa.

– Saavutetaan tilanne, jossa potilas kokee tulevansa hoidetuksi ja kerralla kuntoon -tekniikalla. Sellainen potilas, joka jää vaille jotain, tulee uudelleen ja uudelleen. Se rasittaa kyllä tätä järjestelmää.

Miten lääkärit houkutellaan töihin?

Sekä Myllärinen että Saloranta uskovat, että lääkärin työhön houkutteleminen onnistuu pitkien hoitosuhteiden avulla.

Kun lääkärin ei tarvitse jokaisen potilaan kohdalla lukea tämän pitkää sairaushistoriaa a:sta ö:hön, myös työ on mieleisempää – myös potilaan näkökulmasta.

– Terveyskeskustyön onnistumisen perusedellytys ovat pysyvät ja pitkäaikaiset hoitosuhteet, Myllärinen alustaa. 

Saloranta lisää, että pitkä hoitosuhde lisää lääkärin ja potilaan välistä luottamusta.

– Hoidon jatkuvuus on aivan keskiössä. Se on ehdottomasti se tekijä, joka sitouttaa paitsi potilaan hoitoon, niin myös lääkärin työhönsä. Kun saa hoitaa itselleen tuttuja potilaita, joita minulla on onneksi yli 10 vuoden ajalta, se on se työn suola. Se muuttaa työn helpommaksi, Saloranta kertoo. 

Lue myös: Lisää paljastuksia HUS:n ongelmista – kokenut erikoislääkäri avautuu MTV Uutisille: "Valittamista pidettiin huonona, vallalla oli vaikenemisen kulttuuri"

Lue myös: HUS:n sairaaloiden ongelma yllätti monet nuoret lääkärit: "En pysty kuvittelemaan työskenteleväni jossain, missä ilmapiiri ei ole hyvä"