Terveyskeskuslääkärit hoitavat vähemmän potilaita kuin ennen – HUS-pomo: "Saman palkan saa kevyemmälläkin työmäärällä"

Terveyskeskuslääkärit vastaanottavat päivässä aiempaa vähemmän potilaita. 

Potilasmäärien vähäisyyttä ihmetteli MTV:n Uutisextrassa vieraillut Mehiläisen toimitusjohtaja, jonka mielestä terveyskeskuslääkäreiden pitäisi pystyä hoitamaan päivässä nykyisen kuuden potilaan sijaan kaksinkertainen määrä potilaita kasvotusten.

Lue lisää: Mehiläisen toimitusjohtaja MTV:lle: Suomessa ei ole lääkäripulaa

"Ei kannusteita"

Lääkärien vastaanottomäärien lasku käy ilmi muun muassa THL:n tilastoista, joiden mukaan terveyskeskusten lääkärikäyntien määrä on vähentynyt samalla, kun lääkärien määrä kasvanut. 

Vuonna 2022 lääkärikäyntejä terveyskeskuksissa oli noin 6,5 miljoonaa, ja terveyskeskuslääkäreitä Suomessa noin 4000. Vuonna 2011 lääkärikäyntejä oli 7,3 miljoonaa, ja terveyskeskuslääkäreitä noin 3700. Lääkärikäynnit pitävät sisällään sekä kasvokkaiset että etäkäynnit. 

Vuosituhannen alkupuolella lääkärikäyntejä oli jopa 10 miljoonaa vuosittain, ja lääkäreitä noin 3500.

– Kehitys on ollut se, että terveyskeskuslääkärin vastaanottama potilasmäärä on puolittunut 2000-luvun alusta tähän päivään. On syytä ihmetellä, mistä se johtuu, sanoo HUSin johtoryhmän jäsen, diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lehtonen sanoo MTV Uutisille pitävänsä keskeisenä syynä sitä, että potilaiden vastaanottoon ei ole kannusteita. 

– Aiemmin meillä on ollut palkkiojärjestelmiä, joissa on maksettu myös käyntimäärien perusteella. Kun tällaiset järjestelmät ovat poistuneet, on lääkäreiden kiinnostus katsoa paljon potilaita vähentynyt, Lehtonen toteaa.

"Syntyy paljon hukkatyötä"

Lisäksi Lehtonen listaa yhdeksi syyksi sen, että terveyskeskuslääkärin työnkuva pitää nykyisin sisällään paljon muuta kuin potilastyötä, esimerkiksi konsultaatioiden eli neuvojen antamista hoitajille, jotka arvioivat potilaan hoidon tarvetta.

– Lääkäreillä menee paljon aikaa siihen, kun hoitajat arvioivat, kenellä potilaista on oikeus päästä vastaanotolle, ja kuka käännytetään pois. Siinä syntyy myös hukkatyötä. 

Myös Lääkäriliitto on pitkään kritisoinut sitä, että lääkärin työajasta yli puolet kuluu muuhun kuin potilaiden vastaanottoon. Liitto on esittänyt ratkaisuksi muun muassa omalääkärimallia, jota myös Lehtonen kannattaa.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on hoitajavetoinen, sillä lääkäreitä on vähemmän ja sairaanhoitajia enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa asukaslukuun suhteutettuna. Vaikka lääkärikäyntien määrä terveyskeskuksissa on vähentynyt, käynnit esimerkiksi sairaanhoitajien vastaanotolla ovat kasvaneet. 

Sama palkka kevyemmällä työmäärällä

HUS ei vastaa terveyskeskuksista vaan erikoissairaanhoidosta Uudenmaalla. Lehtosen mukaan kuitenkin myös HUSissa on tuottavuusongelmia, mikä näkyy muun muassa siinä, että leikkausmäärät ortopediassa ovat yhä matalammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. 

Myös HUSissa yhtenä syynä tuottavuusongelmiin on Lehtosen mukaan kannusteiden puute.

– Henkilökunnalla ei ole tarpeeksi kannustimia tehdä enemmän työtä. Jos saman palkan saa kevyemmälläkin työmäärällä, pitkässä juoksussa helposti tyydytään siihen.

Lehtonen on Mehiläisen toimitusjohtajan kanssa samoilla linjoilla siitä, että sekä työntekijöiden palkkausta että hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa kannustavammaksi. 

Lue lisää: Mehiläisen toimitusjohtajalta kritiikkiä hyvinvointialueista: "Rahaa tulee sitä enemmän, mitä sairaampi väestö on"

Lisäksi Lehtonen pitää heikon tuottavuuden syynä huonoja tietojärjestelmiä, joiden vuoksi lääkäreiden aikaa kuluu paljon esimerkiksi kirjauksiin ja raportointeihin.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist myöntää, että julkisessa terveydenhuollossa on tuottavuushaasteita. Hyvinvointialue vastaa sekä terveyskeskuksista että erikoissairaanhoidosta.

– Tällä hetkellä lääkäreiden tehtävänkuvassa on varmaankin paljon sellaista, mitä voisi hoitaa toisin. Julkisen terveydenhuoltoon kuuluu paljon todistusten ja lausuntojen kirjoittamista ja konsultointia. 

– Joissakin tehtävissä voisi hyödyntää tekoälyä tai muita ammattilaisia, hän pohtii.

Lääkäreiden vastaanottomääriä ei kuitenkaan voi Lönnqvistin mukaan vertailla ainakaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä, sillä julkisella puolella on muun muassa enemmän lakisääteisiä velvoitteita ja tehtäviä.

Vuokralääkärit tulevat kalliiksi

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen suurin ongelma on Lönnqvistin mukaan se, että henkilöstöpulan vuoksi vuokratyövoiman kustannukset ovat nousseet, ja olivat viime vuonna 21 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueelta puuttuu tällä hetkellä Lönnqvistin mukaan kymmeniä lääkäreitä. Lönnqvist toivoo muun muassa lääkäreiden koulutusmäärien lisäämistä.

– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, ja siksi näkisin, että jonkin verran aloituspaikkoja voisi lisätä.

Lisäksi ratkaisuna tuottavuusongelmiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on muun muassa kilpailuttamassa uutta potilastietojärjestelmää, jonka toivotaan tehostavan työtä.