Palkansaajajärjestöt, kuten teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro, ovat käynnistäneet vastatoimiaan hallituksen suunnitelmille heikentää työsuhdeturvaa pienissä yrityksissä.
Työnantajapuolella ay-liikkeiden toimia ylityökielloista ei katsota hyvällä. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen mukaan ylityöt ei ole tavoiteltu asia.
– Nyt niitä käytetään kun alalla menee hyvin; tilauskirjat ovat täynnä, osaajista on huutava pula, ei pystytä palkkaaman niin paljon ihmisiä kuin tarvittaisiin, siksi ylityökieltojen vaikutukset ovat juuri nyt merkittäviä.
Merkittäviä vaikutuksia ylityökielloista ilmenee heti esimerkiksi Meyer Turun telakalla, jossa ylimääräisiä kustannuksia aiheutuu viestintäpäällikkö Tapani Myllyn mukaan noin 200 000 euroa viikossa.
– Kustannus aiheutuu siitä, että joudumme ottamaan ulkopuolista työvoimaa, kun oma väki ei pysty tekemään ylitöitä. Silloin on mahdollista, että toimitusvarmuutemme kärsii.
Ylityökiellot laajenevat myös terveysalalle
Ensi viikolla vuorossa ovat muun muassa terveysalan ammattilaisia edustava Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.
– Joku roti pitää olla myös sillä, mitä oikeesti halutaan työmarkkinoilla tehdä. Kaksi osapuolta täytyy olla tasavertaisia, ei niin että toinen on täysin alisteisessa asemassa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola perustelee.