Venäjän uusin hyökkäys Ukrainaan on ollut niin raju, raaka ja tuhoisa, että se on vienyt ymmärrettävästi niin päättäjien kuin yleisön huomion. Kunta-alan lakkouhka on jäänyt vähälle huomiolle, ja yleisön suopeus uusille lakoille olisi näissä olosuhteissa koetuksella, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Hoitajajärjestöjä eli Tehyä ja Superia käy hieman sääliksi. Kaksi vuotta sitten koronapandemian alku torppasi järjestöjen taistelun paremmista palkoista ja työolosta.
Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan tekee hoitajajärjestöjen tavoitteista taas vaikeammin saavutettavia. Hoitajilla ei käy edes tuuri.
Hoitajajärjestöt penäävät sote-alalle viiden vuoden "pelastusohjelmaa", jolla palkkatasoa nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Kunnilla ei ole useiksi vuosiksi rahaa näin suuriin korotuksiin varsinkin, kun muut kunta-alan järjestöt vaatisivat heti perään samanlaisia korotuksia itselleen. Tätä kiistaa yritetään parhaillaan ratkoa valtakunnansovittelijan toimistolla. MTV Uutisten tietojen mukaan neuvottelut ovat jumissa.
Rahat yli kahden prosentin palkankorotuksiin pitäisi hoitaa valtion budjetista esimerkiksi lisätalousarvion kautta.
Ukrainan sodan takia Puolustusvoimat, energiainvestoinnit sekä mahdollisesti poliisi ja rajavartiolaitos ovat kuitenkin nyt etusijalla, kun lisäbudjetista päätetään.
Jakoon tulee ilmeisesti velkarahalla satoja miljoonia euroja, mutta ulkoinen ja sisäinen turvallisuus vie tänä keväänä hallituksen päähuomion, kuten tässä tilanteessa kuuluukin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi keskiviikkona Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa, että työmarkkinatilannekin on yksi hallituksen monista huolista ja penäsi kaikkia osapuolia hakemaan neuvotteluratkaisuja kiistoihin.
Hallitus aikoo pääministerin mukaan pitää kiinni edes jonkinlaisesta talouskurista eikä ole kasvattamassa näillä näkymin muita menoja puolustus- ja energiainvestointien lisäksi.
Lakkovaroituksia annettu
Pääministeri Marinin lauseiden rivien välistä saattoi eilen lukea, ettei kotimaahan nyt kaivattaisi laajoja lakkoja ja sisäistä riitelyä.
Työntekijäjärjestöt varautuvat kuitenkin vauhdittamaan palkankorotuksia lakoilla.
Tehy ja Super ovat jättäneet lakkovaroituksen kuuteen sairaanhoitopiiriin. Lakko olisi kahden viikon mittainen ja se alkaa ensi perjantaina 18. maaliskuuta, jos sopua ei synny.
Palkansaajien pääneuvottelujärjestöt JUKO ja JAU (JHL ja Jyty) ovat jättäneet Jyväskylän ja Rovaniemen kaupunkeja koskevan kahden päivän lakkovaroituksen.
Lakko pidettäisiin 23.-24- maaliskuuta ja se koskisi muun muassa yleistä työ- ja virkaehtosopimusta, sote-sopimusta, opettajia ja lääkäreitä.
Sen sijaan pari kuukautta jatkunut Paperiliiton lakko UPM:n tietyillä tehtailla voi joskus lähitulevaisuudessa päättyä. Paperiliitto ja UPM ovat MTV Uutisten tietojen mukaan saaneet neuvotteluja kunnolla käyntiin, mikä on hyvä merkki siitä, että sopu jossain vaiheessa syntyy.
Hyvä asia hukkumassa maailman melskeeseen
Hoitajajärjestöistä erityisesti Tehy on viestittänyt, että milloin se hoitajapula ratkaistaan, ellei nyt. Pula osaavista hoitajista on ollut jo pitkään kova ja koronan pidentämät hoitojonot odottavat purkamista.
Suomessa ei ole erimielisyyttä siitä, että erityisesti hoitajien ja opettajien työoloja olisi parannettava ja palkallakin on työmotivaatioon vaikutusta.
Ajoitus reilusti yli kolmen prosentin palkankorotuksiin osuu nyt Venäjän takia huonosti lankulle. Yleinen mielipide kääntyy herkästi lakkoilua vastaan, kun monella on päällimmäisenä huoli Suomen turvallisuudesta ja kansallista yhtenäisyyttä vaalitaan enemmän kuin tavallisesti.
Viikon kuluttua voi selvitä, miten kansa hoitajajärjestöjen lakon ottaa vastaan. Lakkoa ei voida välttää ilman suurta käännettä neuvotteluissa tai valtiovallan päätöstä lakon siirtämisestä.
Toivottavasti neuvotteluissa syntyy vielä edes joitakin parannuksia kunta-alalle, koska ilman sen työntekijöitä ei pärjätä.
Sinänsä tärkeät tavoitteet työolojen parantamisesta eivät saisi täysin hukkua maailman melskeeseen ja viivästyä taas myöhemmäksi.