Teillä varaudutaan lumituiskuun - jäitä autoilijoiden hattuihin

- Toki sehän on vain yksi tekijä, kuinka hyvin urakoitsijat pystyvät tekemään työnsä. Yhtä tärkeää on se, kuinka hyvin autoilijat itse pystyvät toimimaan vaikeissa olosuhteissa.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla lumimyräkän iskeminen ruuhka-aikaan aiheuttaa tienpidolle runsaasti harmaita hiuksia.

- Samanaikaisesti kun pitäisi pystyä tekemään aurausta ja liukkaudentorjuntaa mahdollisimman tehokkaasti, runsas liikenne haittaa. Silloin joudutaan varomaan liikennettä, ja toisaalta liikenteen pitäsi varoa tienhoitotoimenpiteiden suorittamista. On sitten vaara, että työt hidastuu ja sitä kautta saattaa päästä kertymään niin paljon lunta, että se häiritsee liikennettä. Voi sanoa tilanteeseen sopivasti, että syntyy sellainen lumipalloilmiö. Liikenne vaikeuttaa talvihoitotoimenpiteitä ja niiden suorittaminen hidastaa liikennettä, Jukka Karjalainen sanoo.

Talvi yllätti taas autoilijat

Karjalaisen mukaan lumi yllättää jollain tavalla autoilijat aina syksyisin. Tänä vuonna on osattu varautua yksittäisten lumisateiden ja liukkaiden vuoksi jo talvirenkailla ja ajotavan muutoksella.

Autossa istujalla saattaa joskus käämi leikata kiinni, kun kotimatka ei etene aurakaluston vuoksi. Karjalaisen mukaan teilläliikkujat osaavat pääsääntöisesti sopeutua siihen, että ajoväyliä puhdistetaan juuri autoja varten. Poikkeuksiakin on.

- Joukkoon sattuu ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta hermostuneita. Kaikenlainen häiriö ja este saattaa häiritä mielenrauhaa. Silloin jonkinlaista konfliktinpoikasta saattaa syntyä.

Tienhoidollinen urakointijärjestelmä perustuu siihen, että ympäri valtakuntaa paikalliset Ely-keskukset tekevät sopimukset pääurakoitsijoiden kanssa. Heillä on vastuullaan noin 900 kilometriä tieverkkoa. Urakoitsijoiden vastuulla on tehdä sopimukset aurauskaluston kanssa. Sopimukset ovat yleensä useiden vuosien mittaisia.

Liikennevirastossa seurataan sääoloja tiiviisti. Myös paikallisilla urakoitsijoilla on velvollisuus tarkkailla säätä. He käynnistävät toimenpiteet mm. sääennusteiden ja kelikameroiden perusteella.

Raha ei riitä kaikkeen

Muutaman kerran vuodessa sattuu tilanteita, johon kunnossapitokalusto ei riitä. Karjalainen sanoo, että yhteiskunnan kannalta olisi liian kallista mitottaa resurssit sellaista tilanteiden mukaan, joita sattuu pari kertaa vuodessa. Tai jopa kerran kymmenessä vuodessa.

- Meidän laatuvaatimukset lähtee sellaisesta vaatimuksesta, että on määritelty poikkeuksellisen lumisateen tilanne. Se tarkoittaa sitä, että jos sataa neljässä tunnissa yli kymmenen senttiä lunta, niin normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa. Silloinkin toki urakoitsijan koko kalusto on käytössä. Silloin tehdään se, mitä sillä kalustolla voi, mutta tuolloin voi hetkellisesti häiriöitä syntyä.

Talvesta kyllä selvitään

Karjalainen summaa talvesta selviytymiseen kolmeen tekijään.

- Yksi on se, miten Liikennevirasto selviää kunnossapidosta. Toinen sitten se, että kuinka hyvin liikenne itse varautuu talveen ajotavoilla ja renkailla. Kolmas asia ovat talvinopeusrajoitukset.

Karjalainen sanoo vielä, että viime talven kaltainen tilanne ei ole tienpidollisesti mikään ongelma.

- Jos lunta ei tule kerralla valtavia määriä, se ei ole teiden kannalta samanlainen ongelma, kun esimerkiksi ratapuolella.

Ongelmia syntyy taajamissa, joissa ei ole tilaa sijoittaa aurattua lunta. Maanteillä pystytään suuretkin lumikuormat auraamaan. Ongelmia syntyy Karjalaisen mukaan silloin, jos muutamassa tunnissa sataa hirvittävästi lunta, eikä kalusto ehdi kaikkialle.