Koronavuoden 2020 matkustusrajoitukset ja etätyö ovat johtaneet siihen, että hiilidioksidipäästöjen määrä on jäämässä tuntuvasti pienemmäksi kuin viime vuonna.
Vaikutus ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä on kuitenkin vähäinen. Oleellista on asiantuntijoiden mukaan nyt se, millaisiin asioihin koronaelvytysrahat panostetaan.
Tänä vuonna on kaukomaille lentämisen sijaan lomailtu mökillä ja kotimaan matkailukohteissa. Keväällä noin miljoona suomalaista eli noin 40 prosenttia työllisistä siirtyi etätyöhön. Verkko-ostaminen on lisääntynyt entisestään ja erilaisten digipalveluiden käyttö yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin.
– Vielä on aikaista sanoa, mitkä trendit jäävät pysyviksi. Matkustusrajoitukset ovat ohjanneet ihmisiä kotimaan matkailuun, mutta vaikea sanoa mitä tapahtuu sitten, kun rajoitukset poistuvat, sanoo projektijohtaja Janne Peljo Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimistä.
Lue myös: Valtion Ilmastorahasto kasvamassa 370 miljoonaan euroon – päästöjen vähentämiseen tähtääviä sijoituspäätöksiä toivotaan ripeästi
Yritykset ovat ottaneet uusia toimintamalleja käyttöön nopeasti. Peljon mukaan myös ihmisten arkeen on ehkä löytynyt jotain uutta.
– Vaikuttaa siltä, että yhteisöllisyys on vahvistunut ja arjen kestävät valinnat kiinnostavat entistä useampia, hän arvioi.
Huhtikuussa päästöt putosivat vuoden 2006 tasolle
YK:n raportti kertoi hiljattain, että maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät tämän vuoden huhtikuussa jopa 17 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Koko vuoden 2020 päästöjen arvioitiin jäävän noin 4–7 prosenttia viimevuotisia pienemmiksi. Raporttia koordinoivat muiden muassa Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC.
– Päästövähennykset ovat tänä vuonna dramaattiset, mutta ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä vaikutus on vähäinen. Kevään lockdown aiheutti noin 0,01 asteen vähenemisen siihen, miten ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosikymmenen kuluessa, selvittää tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.
– Lämpenemisen kannalta oleellista on ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus. Hiilidioksidi on hyvin pitkäikäinen kaasu, joten lämpeneminen jatkuu niin kauan kuin päästöjä ei saada hyvin lähelle nollaa.
Tammi-huhtikuussa 2020 hiilidioksidipäästöt olivat maailman mittakaavassa noin yhdeksän prosenttia pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Huhtikuun 17 prosentin pudotus tarkoitti, että päästöt palasivat noin vuoden 2006 tasolle.
– Se kertoo, miten nopeasti päästöt ovat kasvaneet, toteaa Korhonen.
Lue myös: Tehtaat pysähtyivät ja taivas kirkastui, mutta korona ei silti pelasta ilmastoa – tutkimusprofessorin mukaan ilmastokriisin pysäyttää vain yksi keino
Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen, hiilidioksidipäästöjen pitäisi tällä vuosikymmenellä vähentyä noin seitsemän prosenttia vuodessa. Kahteen asteeseen päästäisiin Korhosen mukaan noin kolmen prosentin vuosittaisilla päästövähennyksillä. Tähän mennessä maapallon ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista ja laajamittaista kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöönottoa.
Kuluvan vuosituhannen alkupuolella hiilidioksidipäästöt kasvoivat voimakkaasti etenkin Kiinassa.
– Siitä kasvu on jonkin verran hidastunut. Viimeksi kuluneet pari vuotta eli 2018–2019 on ollut tasaantumista globaalistikin. Vuosi 2019 oli silti jälleen kerran ennätysvuosi, sanoo Korhonen.
"Kaikilla sektoreilla pitää miettiä vähähiilisempää tulevaisuutta"
Oleellista on Korhosen ja Peljon mukaan nyt se, miten valtiot vastaavat koronakriisiin liittyvään elvytystarpeeseen eli millaisiin asioihin elvytysrahoja käytetään. Kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta, kannattaa investoida raideliikenteeseen, rakennusten energiatehokkuuteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen autoissa ja niin edelleen.
– Asumisessa, liikenteessä, kaikilla sektoreilla pitää miettiä miten siirrytään vähähiilisempään tulevaisuuteen. Euroopassa koronaelvytyksessä ollaan panostamassa päästöjä vähentäviin uudistuksiin, mutta esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa ei näytä siltä että näin olisi välttämättä käymässä, sanoo Korhonen.
– Suomessa on tähän mennessä energiasektoriin kohdistuvista elvytyspanoksista suurempi osa mennyt fossiiliselle puolelle kuin hiilivapaiden energiamuotojen puolelle. Fossiilienergian osuus on noin 57,6 prosenttia, mikä sisältää esimerkiksi lentoliikenteen ja laivaliikenteen saamat tuet, sanoo Peljo.
Euroopan unionin jäsenmaat pääsivät heinäkuussa poliittiseen sopuun 750 miljardin euron koronaelvytyspaketista sekä siitä, että vähintään 30 prosentin paketista on tuettava ilmastotavoitteita.
Lue myös: EU-maat päättävät päästövähennystavoitteestaan joulukuussa
Suomessa hallitus aikoo ohjata ilmastotoimiin puolet EU-elpymisvälineen kautta tulevasta rahoituksesta, kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) Kestävä elvytys -loppuraportin julkistustilaisuudessa viime viikolla. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– EU:n elvytysrahojen käyttö on Suomelle hyvä paikka parantaa omaa juoksua, siinä on selkeä mahdollisuus korjausliikkeen tekemiseen, sanoo Peljo.
– Olisi aika hullunkurista, jos nyt koronakriisin elvytysvaiheessa mentäisiin sellaiseen suuntaan, mistä joka tapauksessa pitää myöhemmin palata takaisin. Kestävä elvytys on keino muun muassa lisätä työpaikkoja ja uudistaa yhteiskuntaa – uudistumistarve on joka tapauksessa edessä.