Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) hallituksessa istuva Antti Pihlakoski näkee pituushyppyyn ja kolmiloikkaan kaavaillun lankku-uudistuksen kokeilemisen arvoiseksi ehdotukseksi. Kolmiloikkaajat Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen vierastavat ajatusta.
Yleisurheilumaailma kohahti helmikuussa, kun World Athleticsin brittiläinen toimitusjohtaja Jon Ridgeon nosti podcast-haastattelussa esiin mahdollisuuden pituushypyn ponnistuslankun korvaamiseksi leveämmällä ponnistusalueella, jossa hypyn mitta otettaisiin siitä pisteestä, johon urheilija on jalallaan astunut.
Ehdotuksen taustalla on WA:n halu karsia lajista pois yliastumisten aiheuttama ajanhukka. Esimerkiksi Budapestin MM-kisojen pituushypyssä kolmasosa suorituksista hylättiin yliastumisten takia. Arvokasta tv-lähetysaikaa kuluu varsinaista suoritusta enemmän urheilijan valmistautumiseen, mittaamiseen ja suorituspaikan valmistamiseen seuraavalle urheilijalle.
LUE MYÖS: Tommi Evilä hämmentyi pituushyppyyn suunnitellusta mullistuksesta: ”Lajin luonne muuttuu ihan totaalisesti”
Tästä syystä kenttälajit ovat jääneen esimerkiksi Timanttiliigan tiiviissä tv-lähetyksessä juoksulajien jalkoihin. Viimeisimpänä käänteenä pinnalle nousi juoksijalegenda Michael Johnsonin vihjaus suunnitteilla olevasta kisasarjasta, jossa mukaan pääsisivät vain ne kenttälajit, jotka voitaisiin viedä läpi 15 minuutin kuluessa.
WA:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski kertoo MTV Urheilulle, mistä myös kolmiloikkaan kaavaillussa ponnistusaluetta koskevassa ehdotuksessa on kyse.
– Suomessahan junnuilla käytetään metrin alustaa, ja siitä on tulkittu, että se alue olisi metrin, mutta ajatuksena on 30 sentin ponnistusalue. Silloin jokainen hyppy saisi tuloksen, mutta kuitenkin niin, että sinun on pakko olla treenannut, jotta ponnistus osuu oikeaan kohtaan, Pihlakoski tarkentaa.
Kun hyppyjen onnistusprosentti nousee huomattavasti aiemmasta, kilpailuissa voitaisiin karsia osa hyppääjistä pois jo esimerkiksi kahden kierroksen jälkeen, jolloin kisan kokonaiskesto lyhentyisi.
Mäkelä ja Salminen kritisoivat rajua ehdotusta
Suomalaisen kolmiloikan kärkikaksikko Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen eivät hyppineet riemusta kuullessaan Ridgeonin esiin nostaman suunnitelman. Muutos kajoaisi hyppylajeissa perustavaa laatua olevaan ajatukseen.
– Toivottavasti ymmärretään, että lankulle osuminenkin on taito, Mäkelä huomauttaa.
– Aika hurjaltahan se kuulostaa. Haluaisin tietää, kuinka moni valmentaja ja urheilija on sitä mieltä, että niin kannattaisi tehdä. Pikkaisen hirvittää, hän jatkaa.
– Se olisi todella valtava muutos. Lankulle osuminen on niin iso osa koko show’ta, ja se luo koko kisaan ihan eri jännityksen ja dramatiikkaa, Salminen toteaa.
LUE MYÖS: Yleisurheiluun merkittävä muutos: Mika Halvari nousee Suomen ennätysmieheksi
Kumpikin suomalaishyppääjä nostaa esiin tärkeämmän kehityskohteen. Pituussuuntaisissa hyppylajeissa on nähty hurjia liukastumisten aiheuttamia ilmalentoja ja kaatumisia sen jälkeen, kun eri tasossa hyppyalustan kanssa ollut vaha on poistettu käytöstä.
– Nyt nähdään tosi paljon vaaratilanteita. En tiedä, onko kyse lankkujen materiaalista vai mistä, mutta ei sellaisia ollut ennen niin paljon. Aina pitäisi kuitenkin mennä urheilijoiden turvallisuus edellä, Salminen painottaa.
Mitä tapahtuu voimassa oleville ennätyksille?
Mäkelä uskoo, että onnistuneiden suoritusten lisääntyessä ennätystuloksiin saattaa tulla muutama sentti lisää. Näin olisi todennäköisesti käynyt myös Suomen ennätykselle, sillä Münchenin EM-kisoissa 2022 Mäkelän toinen, niukasti yliastuttu hyppy, olisi ollut pidempi kuin hopealle riittänyt SE-tulos 14,64.
Häntä hymyilyttää kysymys siitä, paljonko jälkikäteen arveltuna Suomen ennätys voisi olla ehdotetulla lankkusäännöllä.
– Tiedän, että minulla on ollut pidempiä tuloksia, kun olen lähtenyt lankun takaa. Ei tarvitse jossitella, koska ne olivat säännöt silloin. On ihana kilpailla ja ihana, kun on yllätyselementtejä, Mäkelä sanoo.
– Totta kai olen itsekin monesti miettinyt, kun olen astunut yli pitkiä hyppyjä, että voi kun olisi ollut ponnistusalue niin kuin pikkutyttönä, Salminen kommentoi.
Pihlakoski arvelee, että eniten muutoksia vastustaisivat todennäköisesti vanhat mestarit, joiden ennätystulokset pyyhkiytyisivät historiankirjoista. Tästä hänellä on esimerkki aivan maailman huipulta.
– Mike Powell sanoo, että hänen maailmanennätyksensä 895 pitää muuttaa 906:een, koska on laskettu, että hän ponnisti 11 senttiä lankun takaa, Pihlakoski naurahtaa.
– Jos tällainen (sääntömuutos) tulee, niin silloin varmasti vanhat ennätykset jäädytetään ja uudet ennätykset alkavat. Sen verran se kuitenkin muuttaa lajia.