Yleisurheilun kenttälajeihin mietitään muitakin mullistavia sääntömuutoksia kuin pituushypyn kohdalla esiin noussut lankku-uudistus, kertoo Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski.
Pääkuvan videolla Tulosruudun tuore juttu yleisurheiluun kaavailluista muutoksista, mistä Armand Duplantis ei ole mielissään.
World Athletics (WA) on tuomassa pituushyppyyn ja kolmiloikkaan uudistuksen, joka poistaisi tiukasti hylätyn ja hyväksytyn suorituksen erottavan viivan kokonaan pois käytöstä ja korvaisi sen 30 senttiä leveällä ponnistusalueella.
LUE MYÖS: Tästä on kyse yleisurheilun kohuehdotuksessa – suomalaisurheilijoita hirvittää: "Todella valtava muutos"
Jokainen hyppy siis mitattaisiin jatkossa siitä kohdasta, johon urheilija ponnistaessaan osui. Muutosta on pidetty mullistavana ja se on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä.
Ehdotus ei kuitenkaan ole ainoa, jota WA on viime aikoina miettinyt. Päätöksenteon ytimessä mukana oleva Antti Pihlakoski kertoo muista ilmassa olevista suunnitelmista, jotka saattavat tulla testiin lähivuosina.
Esimerkiksi hän nostaa seiväshypyn, jossa saattaisi olla mahdollisuus ratkaista paremmuus muilla keinoin kuin riman ylityksellä. Toisella hyppääjällä rima saattaa jäädä pomppien kannattamilleen ja toinen ylittää sen selvällä marginaalilla.
– Meillähän on myös itse asiassa suomalaisilta lähtenyt idea, että mitataan, millä korkeudella hyppääjä kävi riman yläpuolella, Pihlakoski toteaa.
LUE MYÖS: Tommi Evilä hämmentyi pituushyppyyn suunnitellusta mullistuksesta: ”Lajin luonne muuttuu ihan totaalisesti”
Vertailukohdaksi käy tuore tapaus Glasgow’n halli-MM-kisoista, joissa uusiseelantilainen Eliza McCartney kävi hopeaan riittäneessä suorituksessaan peräti 10,1 senttiä riman yläpuolella, mutta seuraavasta korkeudesta 485 hän ei päässyt enää yli.
Hiljattain Suomessa sponsoritilaisuudessa piipahtanut miesten maailmanennätyksen 623 haltija Armand Duplantis piti ajatusta seiväshyppytulosten mittaamisesta muilla keinoin kuin riman ylityksellä älyttömänä.
– Ei kukaan ikinä muuttaisi sellaista seiväshypyssä. En usko, että se olisi koskaan ollut edes keskustelussa, Duplantis tokaisi MTV Urheilulle.
– Seiväshypyssä on erittäin selvä ja helppo tavoite: päästä riman yli. Ylitys on ylitys, ja he laittavat paperille saman merkinnän, menit sitten reilusti yli tai rimaa koskettaen, ruotsalaishyppääjä sanoo.
– Pituushypyn ja kolmiloikan kohdalla suunta ei ehkä ole ihan oikea. Niistä halutaan varmaankin tehdä vähän vetoavampia, mutta ei tuo ehkä ole oikea tapa tehdä sitä. Se ei tainnut osunut heiltä ihan napakymppiin.
Kuula ja keihäs kevyemmäksi, uusi estelaji mukaan?
Pihlakoski kertoo, että Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa on tutkittu viime aikoina tarkkaan, millaiset suoritukset tekevät kenttälajeista säväyttäviä. Listan kärkeen on noussut keihäänheitto, jossa keppi käy korkealla ja päätyy miesten kisassa jopa yli 90 metriin.
– Olemme miettineet, että miten tekisimme naisten keihästä mielenkiintoisemmaksi. Olisiko se sitten, että keventäisimme välinettä, jolloin naisten keihäskaaret olisivat yhtä pitkiä kuin miehillä? Pihlakoski sanoo esimerkiksi pilotointihankkeista.'
LUE MYÖS: Yleisurheiluun merkittävä muutos: Mika Halvari nousee Suomen ennätysmieheksi
Juoksulajeista esille on noussut mailin (1 609,3 metriä) estejuoksu ja sekaviestien lisääminen. Pihlakoski arvelee, että esimerkiksi naisten kuulan ja keihään keventäminen ovat kuitenkin toimenpiteistä lähimpänä toteutumista.
– Moukarituloksethan ovat jo muutenkin aika rajuilla lukemilla. Siinäkin on todettu, että mitä pitempi kaari, sen komeammalta se näyttää, Pihlakoski lisää.
Siitä huolimatta moukarinheittoa ei nähdä kovinkaan usein Timanttiliigan ohjelmassa. Pelkkä näyttävyys ei siis ole tae lajin säilymiselle rahakkaimpien kisojen valikoimassa.
– Siihen on oikeastaan kolme syytä: ensimmäiseksi kisoja käydään aika paljon jalkapallokentillä eikä monttujen tekeminen nurmikkoon ole oikein stadionien omistajien mieleen. Toinen on turvallisuusriski ja kolmas on häkki, joka estää näkyvyyttä, Pihlakoski listaa.
Yksimielisyyttä ei kaikista muutosehdotuksista ei ole Pihlakosken mukaan hallituksenkaan sisällä, mutta eniten vastustusta voisi olettaa tulevan urheilijoiden suunnasta.
– Kaikki päätökset käyvät myös urheilijakomissiossa. Meillä on hallituksessakin kaksi urheilijaa (kuulamestari Valerie Adams ja keskimatkan juoksija Matthew Hughes). He tietävät saavansa kyytiä, jos eivät puolusta omiaan, mutta kun asiat perustellaan hyvin, niin kyllähän he toteavat, että ei se nyt ihan mahdotonta ole, täytyy tutkia ennen kuin hutkitaan.
Pihlakoski on halunnut korostaa WA:n hallituksessa, että pyörää ei tarvitse keksiä uusiksi. Riittää, kun lajiin lisätään mielenkiintoa, karsitaan turhaa ja parannetaan tarinankerrontaa. Tähän voidaan vaikuttaa myös vähentämällä urheilijoiden esittelyitä ja seuraamista tv-lähetyksissä suoritusten jälkeen.