Tutkijat kumosivat ikääntymisen merkkejä hiirissä – suomalaisprofessori kertoo, mitä läpimurto tarkoittaa ihmisille

Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia, kuuluu vanha sanonta. Tätä filosofiaa ovat soveltaneet myös Harvard Medical School -koulun tutkijat tuoreessa geeniterapia-tutkimuksessaan. 

Ensin tutkijat “rikkoivat” geenitekniikan avulla hiiren dna:ta. He antoivat hiirelle ainetta, joka luo entsyymiä niiden elimistössä. Kyseinen entsyymi "leikkaa" hiirten geeniperimään virheitä, joita syntyy myös luonnollisesti ikääntymisen myötä. 

Seuraavien viikkojen aikana kyseiset hiiret näyttivät ikääntyvän nopeasti.

Tehtyään tuhoa hiirten dna-rakenteeseen, he onnistuivat kuitenkin kumoamaan osia ikääntymisvaikutuksesta geeniterapian avulla.

Tutkijat pistivät valittuihin hiiriin vaarattomia viruksia, jotka kantavat perimässään tiettyjä geenejä. Ikääntymisvaikutuksen takia ainakin osittain sokeutuneiden hiirien näkö saatiin palautettua geeniterapian avulla.

Lisäksi muutokset hiirten lihaksissa, munuaisissa ja verkkokalvoilla viittaavat siihen, että geeniterapia kumosi joitain epigeneettisiä muutoksia hiirten geeniperimässä, joita aiheutettiin tahallisesti.

– Olemme tulleet työmme perusteella siihen päätelmään, että epigeneettisen informaation häviäminen on todennäköisesti ikääntymisen juurisyy, Harvard Medical Schoolin tutkijat kirjoittavat.

Samankaltaisia tuloksia

Aiemmin tässä kuussa yhdysvaltalainen tutkimuslaitos kertoi käyttäneensä hiiriin samaa tekniikkaa.

Tutkimuksen mukaan geeniterapiaan saaneet hiiret elivät keskimäärin 18 viikkoa prosessin jälkeen, kun vertailuryhmän hiiret elivät keskimäärin yhdeksän viikkoa. 

Vertailuryhmässä olevien hiirten dna-rakennetta ei korjattu.

Sovellettavuus ihmisiin

Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, koska ne ovat ihmisten tavoin nisäkkäitä, mutta tutkimus ei vielä kerro mitään teknologian sovellettavuudesta ihmisiin.

Jotkut tutkijat ovat pohtineet, miten iso vaikutus sillä on ollut, että korjattu vahinko geeniperimässä on aiheutettu keinotekoisesti.

Helsingin yliopiston professori Pekka Katajisto johtaa Suomen akatemian kantasolumetabolian huippuyksikköä.

Katajisto pitää tutkimuksesta innostuvien jalat maassa, kun häneltä kysyy, onko teknologia sovellettavissa nyt ihmisiin.

– Ei millään tavalla. Nyt ollaan vielä todella kaukana.

Katajisto arvioi, että ihmisikokeisiin päästään vasta useiden vuosien tai vuosikymmenten päästä.

Katajiston mukaan tämä johtuu siitä, että teknologian vaikutuksista ei voida olla varmoja. Teknologiaan saattaa liittyä geeneihin, tai esimerkiksi syöpäriskiin liittyviä ongelmia.

Tarkemman riskianalyysin voi kuulla artikkelin alussa olevalta videolta.

Potentiaalisena sovelluskohteena tulevaisuudessa Katajisto näkee esimerkiksi sarveiskalvon himmenemisen poistamisen, tai lihasmassan ylläpitämisen ikääntyessä.

Ikääntymisen kaupallistuminen

Ikääntymisen bisness-potentiaali on valtava. Tähän liittyy myös eettisiä kysymyksiä.

– Alalla on tutkijoita, jotka pyrkivät hidastamaan ikääntymistä, tai jopa pysäyttämään sen. Sitten on meitä, jotka pyrkivät ymmärtämään mitä ikääntyminen solutasolla on, ja kohdentamaan huomiota vaivoihin, joita ikääntymiseen liittyy.

Kaupallinen potentiaali on Katajiston mukaan niin iso, että ilmassa on paljon "hypeä", eli suomalaisittain ylimainontaa.

– Tällä hetkellä ei ole ehkä ihan perusteltua se rahoituksen määrä, mitä joihinkin ikääntymisen biologian tutkimuksiin kaadetaan.

Katajiston mukaan nyt olisi tärkeämpää löytää ikääntymisen syitä, eikä pyrkiä löytämään keinoja ikääntymisen hidastamiseksi.

– Pitäsi käydä eettistä keskustelua siitä, onko iän valtavasti pidentäminen edes tavoiteltavaa, vai pitäisikö keskittyä siihen, että ne vuodet jotka meillä on, olisivat hyviä.

Elämän pidentämisellä olisi myös dramaattinen vaikutus väestörakenteeseen.

– Voitaisiin unohtaa indeksikorotukset eläkeikiin.

Katajisto painottaa keskustelun merkitystä, jotta teknologian käyttöä koskevat säädökset ovat jo paikallaan siinä vaiheessa, kun teknologia todella kehittyy ihmisiä koskevaksi.

Katso ikääntymisen biologiaa avaa haastattelu artikkelin alusta.

Lue myös: Uniin tunkeutuminen ei ole enää vain fiktiota – tutkijat kävivät keskustelua nukkuvien kanssa ensimmäistä kertaa ikinä