Tänään vietetään Runebergin päivää. Suomen kansallisrunoilijana tunnetun Johan Ludvig Runebergin päivää alettiin juhlia jo vuonna 1854, kun hän täytti 50 vuotta. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Johan Ludvig Runeberg oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotannolla on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa.
Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Sen avausrunosta Maamme sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu.
Lohdutettiin makealla
Runeberg syntyi Pietarsaaressa helmikuussa 1804. Aivan varmoja siitä, syntyikö hän 5. vai 7. päivä ei olla, mutta hän itse juhli syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta.
Lapsuudessa Runeberg kärsi risataudin aiheuttamasta rauhasturpoamasta, joka hidasti hänen kehitystään niin, että hän oppi kävelemään vasta 3-4 vuoden iässä. Kerrotaan, että Runebergin äiti lohdutti poikaa sairauden aikana makeisilla, ja makeanhimo säilyikin koko hänen elämän ajan.
Nuoruudessaan hän toimi myös kotiopettajana, jota kautta hän tapasi myös vaimonsa, Fredrika Tengströmin. He menivät naimisiin tammikuussa 1831. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli lapsena. Kahdeksasta lapsesta vain yksi oli tyttö, esikoinen Anna Carolina, joka menehtyi vuoden iässä.
Tarkka maku
Runebergillä oli tarkat mielipiteet siitä, miten ruoka tuli valmistaa ja miltä sen tuli maistua. Kaiken piti olla tuoretta ja korkealaatuista, varsinkin maidon, kahvin ja teen.