Tämän verran pörssisähkö maksoi ennen Ukrainan sotaa – hinta lähes kymmenkertaistui hyökkäyksen alettua

Asiantuntijan mukaan sota nosti pörssisähkön hintoja kauttaaltaan. Hinta oli viime vuonna korkealla jopa heinäkuussa ja se  pysytteli korkealla koko loppuvuoden.

– Joulukuun kireimpien pakkasten aikaan hinta nousi 27 senttiin, kun vuonna 2020 hinta oli vajaat viisi senttiä kilowattitunnilta, kertoo johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Suur-Uski muistuttaa, että vuoden korkein pörssisähkön keskihinta oli viime heinäkuussa 32 senttiä kilowattitunnilta.  

Valtion kestävän kehityksen asiantuntija vakuuttaa, että sähkömarkkinat tulevat rahoittumaan tulevaisuudessa. 

– Vihreän siirtymän investoinnin maksavat. Yleinen hintataso kaikkien tuotteiden ja palveluiden osalta on noussut.  Sähkömarkkinoille varmaan saadaan vakaampi ja ennustettavampi hinta, joka on myös kohtuullinen yleiseen hintatasoon verrattuna, Suur-Uski toteaa.

Voiko pörssisähkön hinta laskea vielä?

Suur-Uski muistuttaa, että pörssisähkön keskihinnat eivät ole koko totuus pörssisähköasiakkaan maksamasta hinnasta.

– Kuluttaja voi omilla toimillaan merkittävästi alentaa käytetyn sähkön hintaa, kun ohjaa kulutuksen edullisille tunneilla esimerkiksi automaation avulla.

– Poimimalla rusinat pullasta eli käyttämällä sähköä edullisimpina tunteina tai jopa miinushintojen aikaan, ei lasku voi tuntua kohtuuttomalta. 

Asiantuntija toteaa, että jotakin sähkön saamisesta kotiin pitää aina maksaa. 

– Ihan ilmaista sähköä tuskin voi odottaa.  

Tasaantuvatko sähkön hintavaihtelut? 

Suur-Uskin mukaan hinnat  tulevat vaihtelemaan. 

– Hintojen vaihtelua on odotettu jo yli kymmenen vuotta ja nyt sen aika on tullut. Muutos tuli lopulta rytinällä ja yllättäen. 

Suur-Uski perustelee markkinoiden muuttumista sähköntuotantotavan muuttumisella.

– Sähkömarkkinoilla on aikaisemmin totuttu siihen, että sähköntuotanto on mukautunut ajallisesti voimakkaasti vaihtelevan sähkönkulutuksen muutoksiin. Tämä on ollut mahdollista, koska nyt käytöstä jo osin poistuneet polttavat laitokset ovat olleet "helposti" säädettäviä kulutuksen mukaan.

Nykyinen kehitys on kuitenkin johtamassa siihen, että perinteisesti säätyvän tuotantokapasiteetin osuuden vähentyessä sähköjärjestelmän tuotannon joustavuus vähenee ja siirrytään sääriippuvaiseen tuotantoon kuten tuuli ja aurinko.

– Sähkön saatavuuden vaihtelu näkyy suoraan sähkön hinnassa eli se lisää ja kasvattaa hintaheilahteluita. 

– Ajoittain sähköä tulee saataville paljon ja halvalla, toisina hetkinä niukasti ja kalliimmin. 

Euroopassa on myös tehty monia toimenpiteitä vihreän siirtymän eteen. 

Siksi Suur-Uski ei usko, että pidempiaikaista hintaongelmaa viime vuoden tapaan on enää tiedossa. 

– Hetkellisiä häiriöitä voi olla, mutta kulutusta joustamalla ja sitä oikein ajoittamalla pystymme oman laskumme kasvamista taklaamaan. 

Sähkön käyttöä on muutettava

Tällä hetkellä sähkönkäyttö vaihtelee paljon vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. 

Tuulivoima tekee jatkuvasti uusia tuotantoennätyksiä ja satunnaisia edullisia sähkön hetkiä. Öisin kulutus on aina alhaisempaa ja lisäksi talvi sekä lämmitystarve kasvattavat kulutusta merkittävästi. 

– Tasaisempi päivän ja yön sekä sään vaihtelun mukaisen tuotannon käyttö olisi järjestelmän kannalta parempi, lisää Suur-Uski.

Kestävän kehityksen yhtiön Motivan edustaja esittää lopuksi kuluttajille kysymyksiä: Haluatko toimia tässä asiassa vastuullisesti ilmastokriisissä?

– Olemme siirtyneet aikaan,  jona sähkön käytön on joustettava kohtuullisen hinnan saantiin. Tekniikka ehkä jonain päivänä ratkaisee tätäkin ongelmaa, mutta toistaiseksi hinnat vaihtelevat ja kulutus joustaa, sanoo Suur-Uski.