Monin paikoin Ruotsissa sydänpysähdyksestä kärsivän potilaan ensimmäinen auttaja voi olla elvyttämään koulutettu vapaaehtoinen, joka on kutsuttu apuun älypuhelinsovelluksen kautta.
Video: Näin käytät defibrillaattoria – hengen pelastava sydäniskuri löytyy jo monista kauppakeskuksista.
Tulokset ovat olleet hyviä: Tukholmassa ennen ambulanssin tuloa elvytystä saaneiden potilaiden osuutta onnistuttiin kasvattamaan 48 prosentista 62 prosenttiin, kertoo asiasta joitakin vuosia sitten tehty tutkimus.
Elvytyksen määrällä on väliä, sillä Ruotsissa ohikulkijoiden elvyttämistä ihmisistä selviytyy lähes 11 prosenttia, kun pelkän lääkintähenkilökunnan tulon varassa olleista vain 4 prosenttia selviää.
Järjestelmä on käytössä Tukholman lisäksi myös Länsi-Götanmaalla ja Tanskassa Kööpenhaminassa. Ruotsissa sen käyttöönotto on aloitettu Södermanlandissa ja Västmanlandissa, ja myös Skånessa, Gävleborgissa ja Taalainmaalla on kiinnostusta järjestelmää kohtaan.
Systeemi kiinnostaa Suomessakin
Vastaavan järjestelmän kehittämistä pohditaan myös Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa. Järjestelmän sovittaminen lainsäädäntöön vaatii kuitenkin paljon miettimistä, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tietosuoja. Missä tilanteissa hätäkeskuslaitos voi antaa ihmisten terveystietoja ja osoitteita maallikoille? Entä mikä on paikalle erikseen kutsutun maallikkoauttajan asema, kun hätätilanteisiin vastaaminen on yleensä viranomaisten velvollisuus? Voiko rekisteröidyltä elvyttäjältä edellyttää osaamista eri tavalla kuin elvytystilanteeseen sattumalta osuneelta sivulliselta?