Talvisodan teloituksista ei rikostutkintaa

Asiakirjojen perusteella pikaoikeudet tuomitsivat tammikuussa 1940 kuudelle syytetylle kuolemanrangaistukset vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Yksi ehnkilö ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä.

Poliisille tehty tutkintapyyntö seitsemästä talvisodan aikaisesta teloituksesta ei johda esitutkintaan. Asiaa selvittäneen keskusrikospoliisin mukaan edellytyksiä esitutkinnan aloittamiselle ei ole.

Yleisradion MOT-ohjelman toimittaja teki tutkintapyynnön seitsemän suomussalmelaismiehen ampumisesta, joista kuusi pantiin toimeen pikaoikeuksien langettamien kuolemantuomioiden perusteella ja yksi ilman oikeudenkäyntiä.

Poliisia pyydettiin selvittämään, olivatko surmat laillisia vai tapahtuiko niiden toimeenpanossa henkirikoksia.

Asiakirjojen perusteella pikaoikeudet tuomitsivat tammikuussa 1940 kuudelle syytetylle kuolemanrangaistukset vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Tuomiot lankesivat tuolloin voimassa olleen sotaväen rikoslain perusteella.

Keskusrikospoliisin mukaan pikaoikeuden tuomio oli pantava täytäntöön 24 tunnin kuluessa tuomion antamisesta. Asiakirjat osoittavat, että kyseisissä tapauksissa tuomiot pantiin täytäntöön määräajan kuluessa.

Yksi mies ammuttiin 27. joulukuuta 1939 vakoiluun liittyvien kuulustelujen päätteeksi. Keskusrikospoliisin mukaan tämä ampuminen ei perustunut sotaoikeuden tai pikaoikeuden päätökseen, joten nykyisen rikoslain perusteella epäiltyä henkirikosta olisi tarkasteltava tappona. Lainmukaisia perusteita esitutkinnan suorittamiseen ei kuitenkaan ole, sillä teko olisi rikoksena vanhentunut.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat