Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Kumpi pitää paremmin vetisellä asfaltilla, talvi- vai kesärengas?
Vastaus: Kun pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellaan talvirengasta, ovat lähtökohtina yleensä mahdollisimman hyvä lumi- ja jääpito. Toivottuun lopputulokseen pääseminen tapahtuu usein kuiva- ja märkäpidon kustannuksella.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä kaikilla osa-alueilla keskivertorengas, joka ei olisi oikein kaksinen lumi- tai jääkelillä, mutta eipä juuri kovin erikoinen myöskään vesikelillä tai kuivalla tien pinnalla ajettaessa.
Rengasteollisuus joutuukin tekemään kompromisseja ja miettimään painotuksia asiakastyytyväisyyden ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Vesiliirtoherkkyys
Kun verrataan uuden, pohjoismaiseen talveen suunnitellun, talvirenkaan vedenpoistokykyä kesärenkaaseen, ei voittajasta ole epäilystä. Kesärenkaan vedenpoistokyky on aivan omaa luokkaansa.
Tämä näytettiin toteen muun muassa Tekniikan Maailman numerossa 16/2016 julkaistussa sadekelitestissä, jossa loppuun kulunut kesärengas läpäisi vettä paremmin kuin uusi laadukas kitkarengas. Mitä huonompi vedenläpäisykyky renkaalla on, sitä alhaisemmassa nopeudessa se nousee vesipatjan päälle ja auto lähtee vesiliirtoon. Samaisessa testissä, märällä pinnalla, jarrutusmatka uudella kitkarenkaalla oli pidempi kuin loppuun kuluneella kesärenkaalla.
Muun muassa näistä syistä talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita ei pitäisi milloinkaan käyttää kesärenkaina.
Talvirenkaat vaihteleviin talvikeleihin
Sitten palataan alkuperäiseen kysymykseen. Vaikka kesärenkaiden vedenpoistokyky on talvirenkaita parempi, ne on suunniteltu kesäkäyttöön ja kesäisiin lämpötiloihin. Näin talvikaudella oikea rengasvalinta on pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu talvirengas. Vaikka välillä talvikaudella ajetaan vesisateessa ja märillä teillä, saattavat keliolosuhteet muuttua lyhyelläkin matkalla radikaalisti ja yllättäen.
Ajelin eräänä iltana tällä viikolla Turusta Helsinkiin ykköstietä pitkin. Turusta lähtiessäni keli oli sateinen. Tien pinta oli sula mutta märkä. Salon kohdalla tien pinta muuttui jäiseksi. Petollisinta oli, että tien pinta näytti edelleen samalta kuin Turusta lähtiessäni – märältä. Yhtäkkiä liukkaus loppui, ajelin muutaman kymmenen kilometriä täysin kuivaa ja pitävää moottoritietä pitkin, kunnes vähän ennen Lohjaa oli tiellä silmämääräisesti arvioiden muutaman sentin sohjo- ja lumikerros. Helsinkiä lähestyessäni sain vielä ajella myös suolatulla moottoritiellä.
Ajamalleni 170 kilometrin ja reilun parin tunnin matkalle mahtui siis oikeastaan lähes kaikki mahdolliset keliolosuhteet – ainakin tien pintaa tarkasteltaessa. Hetkittäin olisi pärjännyt kesärenkailla, mutta lähes saman tien niiden kanssa olisi ollut ongelmissa.
Uudistamisen aika
Rengaslainsäädäntömme kaipaisi nykyaikaistamista. Esimerkiksi nastarenkaiden käyttöajan loppupää määräytyy tällä hetkellä pääsiäisen mukaan. Olen antanut itseni ymmärtää, että muutoksia näihin rengassäädöksiin olisi tulossa lähitulevaisuudessa.
Rengasvalinnat tulisi tehdä keliolosuhteiden – ei kalenterin – mukaan. Toisille autoilijoille tämä on päivän selvää – valitettavasti kaikille ei. Viime viikon lumimyräköissä liikkui pääkaupunkiseudulla monia autoilija vielä kesärenkailla. Huolestuttavinta asiassa on, että he tekivät tämän nykylainsäädännön puitteissa täysin laillisesti.
Kukaan tuskin alkaa tulevaisuudessakaan vaihtamaan autoonsa edestakaisin kesä- ja talvirenkaita talvikauden aikana – varsinkin, kun olosuhteet saattavat vaihtua myös kesken matkan. Näin ollen sadekelin sattuessa kohdalle, riskit tunnistava, viisas kuljettaja, pystyy kompensoimaan talvirenkaiden heikompaa vedenläpäisykykyä alhaisemmilla ajonopeuksilla ja välttämällä vetisissä urissa ajoa.
