Jos on aina ajanut vain nastarenkailla, mitä pitää huomioida, kun alla onkin kitkat? Tällaiselle tielle ammattimies ei lähtisi kitkoilla ollenkaan

7:47
Nastat vai kitkat – kummat kannattaa oikeasti valita? Katso videolta!

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.

Kysymys: Jos on aina ajanut vain nastarenkailla, mitä pitää huomioida siirtyessään käyttämään kitkarenkaita? 

Vastaus: Laadukkaat, hyväkuntoiset ja Suomen oloihin tarkoitetut renkaat, reilu turvaväli edellä ajavaan, riittävän alhainen tilannenopeus ja ajoissa tehdyt havainnot ovat avaimet turvalliseen liikkumiseen rengastyypistä riippumatta. Kitkarenkailla ajettaessa näiden merkitys korostuu.

Uusien renkaiden hankinnan ollessa edessä moni pohtii, että siirtyisikö kitkarenkaiden käyttäjäksi. Tällöin on tärkeää punnita omia autonkäyttötottumuksia, liikkumistarpeita ja ajoympäristöä.

Jos autolla ajelee vain yksi kuljettaja, joka liikkuu pääasiassa pääteillä tai kaupunkialueella ja hallitsee ennakoivan ajamisen keskeiset elementit, ovat laadukkaat kitkarenkaat varmasti oikein passeli valinta. 

Jos taas samaa autoa käyttää useampi kuljettaja, joiden ajokokemukset ja ennakointitaidot ovat erilaisia, tai autolla liikutaan paljon haja-asutusalueiden pienemmillä tieosuuksilla, suosittelen valitsemaan turvallisuussyistä nastarenkaat. 

Viime kädessä jokaisella on omien painotustensa ja tarpeidensa mukaisesti vapaus valita, kummat renkaat autoonsa haluaa. 

Merkki ja malli rengastyyppiä olennaisempia

Rengastesteistä käy hyvin ilmi, että sekä kitka- että nastarenkaiden joukossa on niin hyviä kuin huonojakin renkaita. Näin ollen laadukas kitkarengas saattaa hyvinkin testin loppuarvostelussa yltää heikoimpia nastarenkaita parempiin arvosanoihin. 

Loppuarvostelua tärkeämpää on kuitenkin tutustua tarkasti testattuihin osa-alueisiin ja painottaa valinnassa itselle tärkeitä ominaisuuksia. Kitkarenkaiden vahvuus nastarenkaisiin verrattuna on lähinnä meluttomuus ja se, että ne kuluttavat tiestöä nastarengasta vähemmän, jolloin myös katupölyä vapautuu ilmaan vähemmän.

Olen kuitenkin itse pohtinut, mahtaako kitkarenkaiden osuuden kasvaminen ja siitä aiheutuva hiekoitustarpeen lisääntyminen tulevaisuudessa muuttaa tilannetta. Aika näyttää.

Nastarenkaat puolestaan erottuvat selvästi edukseen jäisellä tiellä niin ajettavuuden kuin jarrutus- ja vetopidonkin osalta. Lumisilla ja sulilla tien pinnoilla molemmilla rengastyypeillä on merkkikohtaisesti sekä hyviä että huonoja suorituksia.

Siirryttäessä nastarenkaiden käytöstä kitkarenkaisiin, onkin panostettava laatuun ja renkaan kuntoon sekä oltava erityisen varovainen juuri niissä olosuhteissa, joissa kitkarengas ei ole parhaimmillaan – siis tien pinnan ollessa jäinen. Vesijään peittämille sivuteille en lähtisi kitkarenkaalla ollenkaan. Lisäksi on tarkasteltava omaa ajotapaa kriittisesti – erityisesti turvavälin, tilannenopeuksien ja havainnoinnin osalta.

Valitse pohjoismaisiin oloihin tarkoitetut kitkarenkaat

Kitkarengasta ostettaessa on erittäin tärkeää, että valituksi tulee oikeille talvikeleille tarkoitettu rengas. Keski-Euroopan markkinoille tehdyt renkaat ei ole tarkoitettu Suomen kaltaisiin olosuhteisiin. Parhaiten asian varmistat tutustumalla rengastestien lisäksi kyseisen rengasmallin EU-rengasmerkintätarraan. Siitä pitäisi löytyä paitsi lumihiutale- myös jäävuorisymboli, jonka olemassaolo perustuu suoritettuun jääpitotestiin.

Kuten kaikki muutkin renkaat – myös kitkarenkaat – kovettuvat vanhetessaan. Kovettumisella on olennainen vaikutus renkaan pitoon. Vaikka renkaissa olisikin kulutuspintaa jäljellä, en suosittele käyttämään samaa rengassarjaa kauempaa kuin kuusi ajokautta. Mikäli renkaan valmistusajankohdasta tulee kuluneeksi tätä aiemmin 10 vuotta, tulisi rengas uusia viimeistään silloin. 

Vaikka talvirenkaan minimiurasyvyysvaatimus on 3 millimetriä, on se järkevää uusia viimeistään, kun pintaa on jäljellä 5 milliä tai vähemmän. Olennaista on myös huomata, että vaikka kitkarenkaiden ympärivuotinen käyttö on mahdollista, se ei missään tapauksessa ole järkevää. Kitkarengas on kesärengasta velttorunkoisempi ja valmistettu talvipitoon optimoidusta pehmeästä kumiseoksesta. Sen käytös saattaa yllättää kuljettajan kesäkeleillä – varsinkin ääritilanteissa, joissa sen ohjattavuus on kesärengasta epätarkempi ja jarrutusmatka pidempi.

Riittävä turvaväli

Pysähtymismatka muodostuu kuljettajan reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta. Jos turvaväli on reaktiomatkaa lyhyempi, on peräänajo väistämätön. Riittävää turvaväliä pitävälle kuljettajalle jää enemmän aikaa toimia – myös silloin, kun oma reaktioaika on hieman edellä ajavaa kuljettajaa pidempi tai rengastus liukkaampi. Näin tilanteesta selvitään säikähdyksellä. 

Turvaväli on järkevintä määritellä sekunteina, jolloin sama ohje toimii niin taajama- kuin maantienopeuksissakin. Sekuntien laskeminen on myös helpompaa kuin metrimäärän arvioiminen. Kun turvaväliä on vähintään neljä sekuntia, ollaan varsin oikealla tiellä: Edellä ajavan ohittaessa tietyn, valitun, kiintopisteen, aletaan laskea rauhallisesti neljään. Vasta sen jälkeen saadaan itse olla samaisen kiintopisteen kohdalla.

Toinen tapa pohtia turvavälin riittävyyttä on se, pystyykö säätelemään etäisyyttään edellä ajavaan pelkän kaasupolkimen avulla. Jos joutuu vähän väliä painamaan jarrua, ei turvaväliä ole riittävästi. 

Tilanteeseen sopiva nopeus

Nopeus vaikuttaa kaikkeen. Kun vauhti on riittävän alhainen, jää kuljettajalle aikaa havaintojen tekemiseen, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan. 

Nopeus vaikuttaa myös auton käyttäytymiseen ja hallintaan. Nopeusrajoitus määrittää suurimman sallitun nopeuden hyvissä olosuhteissa. Olosuhteiden heikentyessä tai liikennetilanteen muuten vaatiessa, on rajoitusta alhaisemman nopeuden käyttäminen monesti välttämätöntä ajon turvallisuuden takaamiseksi. 

Oikeiden asioiden havainnointi – ajoissa

Kun tilanteen kehittymisen hahmottaa ajoissa, jää siihen reagoimiseen ja itse toimintaan enemmän aikaa. Tämä edellyttää keskittymistä ajamisen kannalta olennaisiin asioihin sekä katseen suuntaamista riittävän pitkälle eteen, jolloin havainnot ehtii tekemään mahdollisimman ajoissa.

Liikenteessä pitää ennakoida aina – rengastuksesta riippumatta

Vaikka yllä ruodinkin ajotavan keskeisiä elementtejä kitkarengaskuljettajan näkökulmasta, on olennaista muistaa, että mikään ei estä noudattamasta samoja vinkkejä myös nastarenkailla ajellessa. Itseasiassa, niin pitäisikin toimia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja