Ostajaa ei usein konkurssipesälle löydy, jolloin osakkaalle jää velkojen lisäksi asuinkelvoton talo.
Taloyhtiöiden konkurssit ovat olleet kasvava ilmiö tänä vuonna. Arviolta parisenkymmentä taloyhtiötä ajautuu konkurssiin tänä vuonna, kun kymmenen viime vuoden aikana tapauksia on ollut yhteensä viitisenkymmentä.
Tämänhetkinen konkurssilaki ei ota huomioon asunto-osakeyhtiöiden erityispiirteitä. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo tästä aiheutuvan ongelmia etenkin asukkaille, jotka omistavat asuntonsa. Konkurssin sattuessa laki ei sääntele osakkaiden asumista tai vastikkeenmaksua.
– Luulen, että silloin kun konkurssilakia on tehty, ei ole oikein kukaan ajatellut, että asunto-osakeyhtiö voisi mennä konkurssiin. Totta kai se voi, koska se on osakeyhtiö siinä missä muutkin, Koro-Kanerva pohtii STT:n haastattelussa.
Asukkaat jäävät asuinkelvottomaan taloon
Konkurssin alettua omaisuuden hallinta siirtyy pesänhoitajalle, mikä tarkoittaa sitä, että tilat täytyisi luovuttaa pesänhoitajalle. Pesänhoitajan ensisijainen tehtävä on ajaa velkojien etua, ja velkojien etu on Koro-Kanervan mukaan se, että konkurssipesälle tulee tuloja.
– Ilmeisesti osassa tämänkin vuoden konkursseista on toimittu siten, että pesänhoitaja sopii, että asukkaat jäävät asumaan konkurssiin menneisiin taloyhtiöihin, ja he maksavat edelleen jonkinlaista vastiketta. Tällainen tilanne on esimerkki sellaisesta, jota konkurssilaki ei tunnista, Koro-Kanerva kuvailee.
Koro-Kanervan mukaan konkursseissa yleinen tilanne on se, että pesänhoitaja yrittää realisoida kaiken, mikä on myytävissä, sekä yrittää etsiä ostajaa. Usein kuitenkin käy niin, että ostajaa ei löydy ja pesä on täysin varaton. Tällöin konkurssi raukeaa.