Talousasiantuntijalta kovaa tekstiä valtion miljardien lisävelasta: "Hallitukselta on hämärtymässä, mitä on elvytys"

Hallitus pääsi eilen sopuun neljännestä lisätalousarvioesityksestään, joka on tasoltaan ennätysmäiset 5,5 miljardia euroa.

Lisäbudjetilla pyritään tukemaan talouden elpymistä koronakriisin jälkeen. Tuet suuntatuvat etenkin kunnille, koulutukseen ja lapsille kohdistettuihin palveluihin.

– Nyt näyttää siltä, että hallitukselta on hämärtymässä se, mitä on elvytys ja mitä on julkisen sektorin kasvattaminen, MTV:n Uutisaamussa vieraillut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju toteaa.

Lue myös: Katso lista: Näihin kaikkiin asioihin hallitus laittaa 5,5 miljardia lisää rahaa

Kangasharjun mukaan uusimmassa paketissa on mukana myös julkisen sektorin kasvattamisohjelmaa, johon koko hallitusohjelma perustuu. Hänen mukaansa kyseessä ei suurelta osin olekaan varsinainen elvytyspaketti.

– Tässä tietysti on myös mukana näitä varsinaisia elvytystoimia niin kuin liikennehankkeita. Mutta sitten tässä jaetaan pysyvyysluonteisesti menoja hyvinvointipalveluihin, terveyteen, sosiaaliturvaan, sosiaalihuoltoon, koulutukseen, ja tällaisia menoja kun lisätään, niin niitä on hirveän vaikea myöskään ottaa pois, hän huomauttaa.

Paketissa liian vähän elvytystä

Kangasharjun mukaan paketissa on liian vähän elvytystä, joka kantaisi koronan aiheuttaman rotkon yli kuivalle maalle.

– Nyt tässä lisätään julkisia menoja pysyväisluonteisesti eli tässä on hämärtynyt se, että me voidaan niitä julkisen sektorin hyvinvointimenoja lisätä vasta sen jälkeen, kun meillä on pitkän aikavälin kasvu kunnossa, josta tulee pitkällä aikavälillä ne rahat näihin pysyväisluonteisiin menoihin. Nyt niitä menoja lisätään ennen kuin on minkäänlaista talouskasvua vielä näköpiirissä, Kangasharju selittää.

Lue myös: Valtiovarainministeri Kulmuni: Suomi on ottamassa yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa tänä vuonna – "Se on vakava paikka"

Kaiken kaikkiaan Suomen ottama yhteisvelka alkaa olla jo lähellä 20 miljardia euroa. Kangasharjun mielestä hallitus on toiminut tähän asti hyvin järkevästi talouden suhteen, mutta nyt se ottaa suuren riskin.

– Tässä otetaan nyt suuri riski siitä, että jos korona pitenee ja me tarvitaan sitä oikeaa elvytystä myös ensi vuonna, niin sitten me ollaan päätetty jo sitoa rahat sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole parasta elvytystä. Ja sitten me joudutaan velkaantumaan vielä enemmän ja meidän lapsemme maksavat sitten vielä suurempaa taakkaa.