Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan mukaan hallitus on hoitanut koronakriisin talouden tähän mennessä järkevästi, mutta nyt se ottaa suuren riskin.
Hallitus pääsi eilen sopuun neljännestä lisätalousarvioesityksestään, joka on tasoltaan ennätysmäiset 5,5 miljardia euroa.
Lisäbudjetilla pyritään tukemaan talouden elpymistä koronakriisin jälkeen. Tuet suuntatuvat etenkin kunnille, koulutukseen ja lapsille kohdistettuihin palveluihin.
– Nyt näyttää siltä, että hallitukselta on hämärtymässä se, mitä on elvytys ja mitä on julkisen sektorin kasvattaminen, MTV:n Uutisaamussa vieraillut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju toteaa.
Lue myös: Katso lista: Näihin kaikkiin asioihin hallitus laittaa 5,5 miljardia lisää rahaa
Kangasharjun mukaan uusimmassa paketissa on mukana myös julkisen sektorin kasvattamisohjelmaa, johon koko hallitusohjelma perustuu. Hänen mukaansa kyseessä ei suurelta osin olekaan varsinainen elvytyspaketti.
– Tässä tietysti on myös mukana näitä varsinaisia elvytystoimia niin kuin liikennehankkeita. Mutta sitten tässä jaetaan pysyvyysluonteisesti menoja hyvinvointipalveluihin, terveyteen, sosiaaliturvaan, sosiaalihuoltoon, koulutukseen, ja tällaisia menoja kun lisätään, niin niitä on hirveän vaikea myöskään ottaa pois, hän huomauttaa.
Paketissa liian vähän elvytystä
Kangasharjun mukaan paketissa on liian vähän elvytystä, joka kantaisi koronan aiheuttaman rotkon yli kuivalle maalle.
– Nyt tässä lisätään julkisia menoja pysyväisluonteisesti eli tässä on hämärtynyt se, että me voidaan niitä julkisen sektorin hyvinvointimenoja lisätä vasta sen jälkeen, kun meillä on pitkän aikavälin kasvu kunnossa, josta tulee pitkällä aikavälillä ne rahat näihin pysyväisluonteisiin menoihin. Nyt niitä menoja lisätään ennen kuin on minkäänlaista talouskasvua vielä näköpiirissä, Kangasharju selittää.
