Uuden lisäbudjetin myötä Suomi on ottamassa yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa tänä vuonna, kertoi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) tänään hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallitus julkisti illalla jo vuoden neljännen lisätalousarvioesityksen sisällön. Sen suuruudeksi kerrottiin yhteensä 5,5 miljardia euroa.
Lue myös: Hallitus paljasti ennätyssuuren koronalisäbudjetin sisällön – kokonaisuus 5,5 miljardia, kestävyysvajeen paikkaus siirretään vuosikymmenen loppuun
– Valtion velanotto [tänä vuonna] on tämän lisätalousarvion jälkeen 18,8 miljardia euroa. Se on vakava paikka. Se on erittäin paljon, Kulmuni sanoi.
– Me voimme yksittäisenä vuotena ottaa hetkellisesti tämän kaltaisen velkalastin, mutta sitäkin suuremmalla syyllä meidän pitää kiristää työllistyystavoitetta.
Kulmunin mukaan uusi kiristetty työllisyystavoite päätetään syksyn budjettiriiheen mennessä. Aiemmin tavoiteltiin 60 000 uuden työpaikan luomista.
Vastasi kritiikkiin menolisäyksistä
Kulmuni vastasi tiedotustilaisuudessa kritiikkiin menolisäyksistä ja niiden myötä suuresti kasvavasta velkataakasta.
Lue myös: Näihin kaikkiin asioihin hallitus laittaa 5,5 miljardia lisää rahaa
– Viime aikoina on kysytty paljon sitä, miten valtiolta löytyy nyt miljardeja euroja lisätalousarvioihin pitkin kevättä, kun aikaisemmin joka ikisestä menolisäyksestä on käyty varsin mittavia kamppailuja. Se on sen ansiota, että Suomessa on pidetty hyvää talouslinjaa, ja vastuullista talouspolitiikkaa on harjoitettu viime hallituskauden aikana. Niinpä meillä on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraa myös velkaantua koronakriisin kaltaisessa tilanteessa.
Varoitus kovista toimista kriisin jälkeen
Kulmuni sanoi, että huoli velkaantumisesta ei ole aiheeton.
– On tehtävä suunnitelma, kuinka velan kasvu saadaan hallintaan. Haluan muistuttaa ja samalla varoittaa, että julkista taloutta on vahvistettava kriisin jälkeen.
Koronakriisin myötä hallituksen tavoite kestävyysvajeen umpeenkurominen tämän vaalikauden aikana ei ole enää realismia. Tämän Kulmuni myönsikin, ja sanoi tavoitteen siirtyvän vuosikymmenen loppuun.
– Tulevaisuudessa veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kokonaan välttyä.