Suojelupoliisi arvioi, ettei Venäjällä ole syytä muuttaa toimintaansa Suomen vastaisella rajalla lähitulevaisuudessa. Supon vt. päällikön Teemu Turusen mukaan uhka rajalla on pitkäkestoinen.
Suomen suurin kansallisen turvallisuuden uhka on edelleen Venäjä, katsoo suojelupoliisi (supo) vuosikirjassaan 2023.
Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. Pahantahtoiseen toimintaan on supon mukaan syytä varautua, nyt ja pitkällä aikavälillä.
Venäjän päähuomio on kuitenkin muualla kuin Suomessa, minkä vuoksi supo ei pidä sotilaallista uhkaa lähitulevaisuudessa todennäköisenä.
Erikoistutkija Petteri Lalu kuvasi tiistaina supon tiedotustilaisuudessa, että Venäjän valtionjohto takertuu valtaan ja tavoittelee maalleen suurvallan asemaa.
– Fossiilisen energian myyntiin perustuva ja pitkällä aikavälillä hiipuva talous sekä vanheneva väestö eivät kuitenkaan anna Venäjän hankkeelle kestävää perustaa, Lalu sanoi.
Hän huomautti, että Moskovan alueen perjantain terrori-isku oli palkkasotilasryhmä Wagnerin kapinan jälkeen jo toinen lyhyellä aikavälillä sisäistä turvallisuutta ja vakautta Venäjällä uhannut tapahtuma.
– On kuitenkin viisautta pidättäytyä pelkästään niiden perusteella tehtävistä arvioista siitä, milloin Venäjän nykyinen regimi romahtaa. Tähän näkemykseni mukaan vääjäämättömään kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Venäjää on seurattava laaja-alaisesti ja samalla varauduttava sekä hiljalliseen rappeutumiseen että äkilliseen romahdukseen.
Juttu jatkuu linkkien ja videoiden jälkeen.
Lue myös:
Keitä ovat sinisiin pukeutuneet miehet ammuskelun alettua Moskovan konserttisalissa? Video paljastaa oudon käytöksen
27:27
Lalun mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää kanavoida kansan järkytystä terrori-iskun jälkeen Ukrainaa ja länttä vastaan, mutta onnistuminen tässä ei ole varmaa.
Putinin mukaan Moskovan iskun tekivät radikaalit islamistit: "Nyt haluamme tietää, kuka sen tilasi"
Lalu uskoo, että jos romahdus Venäjällä tapahtuu, se tapahtuu maan poliittisessa johdossa.
– Miten se heijastuu venäläiseen yhteiskuntaan, se on hyvin vaikeasti ennalta-arvattava asia.
Lue lisää: Venäjä on Suomen merkittävin uhka, mutta ei niin taitava kuin uskotaan: "Uhka itärajalla helppo tapa pitää Suomi varpaillaan"
Itärajan tilanne helppo tapa pitää Suomi varpaillaan
Venäjän Suomeen kohdistaman vaikuttamisen arvioidaan olevan jatkossa aktiivisempaa ja kovempaa kuin mihin suomalaiset ovat ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa tottuneet.
Lalun mukaan Venäjän vaikuttamisen toisessa ääripäässä ovat strateginen viestintä sekä pelotteen luominen ja toisessa päässä kansallisen turvallisuuden konkreettinen heikentäminen.
– Tällä hetkellä Suomeen kohdistuu pelotteen luomiseen liittyvää viestintää. Tavoitteena on vaikuttaa Suomen päätöksentekoon sekä ohjailemalla että rajoittamalla, Lalu sanoo.
Lue myös: Supo seuraa terrorismiin liittyen 350 henkilöä – Ukrainan rintamalta Suomeen palanneiden radikalisoituminen syynissä
Rakenteet tiedustelutiedon vaihtamiselle yhä olemassa
Terroristijärjestö Isisin haara Isis-K on väittänyt olevansa Moskovan alueen perjantain iskun takana. Yhdysvallat oli varoittanut venäläisviranomaisia terrori-iskun mahdollisuudesta ja muun muassa Suomen Moskovan-suurlähetystö oli kehottanut välttämään julkisia kokoontumisia Moskovassa.
– Tietoja selvästi vaihdettiin. Putinhan kommentoi niitä julkisuudessakin ja piti niitä provokaationa. Sehän kertoo siitä, että mahdollisuus tietojen vaihtoon on koko ajan olemassa, Turunen sanoo.
Hänen mukaansa Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen tiedusteluyhteisö vahvisti yhteistyötä laajasti terrorismin uhkaa koskien, ja nuo rakenteet ovat Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta yhä olemassa.
Venäjän vaikuttamismahdollisuuksia saatetaan liioitella
Supon mukaan vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia.
– Suomi on omilla toimillaan pystynyt merkittävästi vähentämään Venäjän henkilötiedustelun uhkaa, mikä on siirtänyt tiedonhankinnan painon tietoverkkoihin. Todennäköisesti Venäjän tiedustelu hakee myös uusia toimintatapoja, myös henkilötiedustelussa, Lalu sanoi.
Samalla muistutetaan, ettei naapurin tiedustelua kannata aliarvioida. Venäjällä myös yksittäisiin suomalaisiin voidaan kohdistaa esimerkiksi painostustoimia tai vakoilusyytteitä.
– Voi olla painostamista yhteistyöhön, erilaisten riippuvuussuhteiden hyödyntämistä, uhkauksia omaisuuden takavarikoinnista, pidättämisestä ja niin edelleen. Painostetaan tekemään sellaista työtä, mitä nämä pyytäjät haluavat, Turunen kertoo.
Voisiko Venäjä painostaa suomalaisia vakoiluun?
– Venäjällä on intressi saada tietoa Suomesta, ja he käyttävät varmasti niitä keinoja, mitä heillä on käytettävissään.
Samalla supo huomauttaa, että Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Supon mukaan Venäjä ei kuitenkaan todellisuudessa ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa.
Supo myös muistuttaa, että huolestuttavien kehityskulkujen keskellä Suomi on varautunut hyvin ja Nato-jäsenyys tuo suojaa kaikkein vakavimpia uhkia vastaan.