Hallitus on saanut valmiiksi yhden suurista tavoitteistaan ja lähettänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevan lakipaketin eduskunnan käsittelyyn tiistaina.
– On ilo todeta, että tämä iso kokonaisuus siirtyy nyt eduskunnan viisaille hartioille. Kansanvallan tehtävänä on tämän kokonaisuuden perusteella tehdä lopulta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus myös maaliin, muotoili perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.
Massiivista sote-esitystä on valmistelun varrella tarkennettu lausuntokierroksen palautteen ja viimeksi lainsäädännön arviointineuvoston antaman evästyksen pohjalta. Se voi muuttua myös vielä eduskunnan käsittelyssä.
Lakipaketin on määrä olla eduskunnassa lähetekeskustelussa ensi viikon maanantaina 14. joulukuuta.
Kiuru painotti hallituksen pysyneen tarkalleen siinä aikataulussa, jonka se itselleen on asettanut.
Tavoitteena on, että hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa heinäkuun alussa 2021 ja viimeiset tammikuun alussa 2023, jolloin uudet alueet aloittaisivat ja ottaisivat vastuun kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Aluevaalit on tarkoitus pitää alkuvuodesta 2022.
Kustannukset nousevat aluksi
Hallitus esittää, että Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.
Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi lisäksi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi Hus-yhtymä.