Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun sote-uudistukseen lausuntokierroksen jälkeen tehtävistä muutoksista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä on Helsingin kaupunki.
Aiemmin alueita kutsuttiin nimellä sote-maakunta, mutta nimi vaihdetaan siirtymäajaksi, jotta alueet eivät sekoitu hallinnollisiin maakuntiin.
Kiurun mukaan on todennäköistä, että hyvinvointialueiden tehtäviä lisätään. Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.
Vuonna 2022 näillä näkymin järjestettävät vaalit olisivat aluevaalit eivätkä maakuntavaalit.
Keskustelua herättänyt Itä-Savo kuuluu jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen, ja Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys mahdollistetaan vuoden 2032 loppuun asti siirtymäajalla.
– Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan myös Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen vuoteen 2033 asti, Kiuru sanoi.
Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Alueiden järjestettävänä olisi myös pelastustoimi.
Hallituksen tavoitteena on, että tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueiden väliaikaishallinnon on määrä aloittaa jo ensi vuoden puolella.
Hallituksen tavoite on saada esitys eduskuntaan joulukuun alussa, jotta eduskunnalla olisi riittävästi aikaa käsitellä sitä.
Seuraavaksi muutetun mallin arvioi lainsäädännön arviointineuvosto, mihin menee arviolta kolmisen viikkoa.
Länsi-Pohjan toiminta ei voi jatkua ulkoistettuna 2025 jälkeen
Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta ei hallituksen esityksen mukaan voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.
Hallitus lähtee siitä, että jo tehtyjäkin laajoja ja merkittäviä ulkoistamissopimuksia voidaan mitätöidä, jos niitä ei voida muuttaa uuden lain mukaisiksi. Länsipohjan sopimus Mehiläisen kanssa kuuluu näillä näkymin mitätöityviin sopimuksiin.