Keskustan Saarikko piikitteli Krista Kiurun esittelemiä uusia hyvinvointialueita: "Alueet ovat keskustalle jatkossakin maakuntia"

4:52:39
Katso koko lähetys soteinfosta!

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun sote-uudistukseen lausuntokierroksen jälkeen tehtävistä muutoksista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä on Helsingin kaupunki.

Aiemmin alueita kutsuttiin nimellä sote-maakunta, mutta nimi vaihdetaan siirtymäajaksi, jotta alueet eivät sekoitu hallinnollisiin maakuntiin.

Kiurun mukaan on todennäköistä, että hyvinvointialueiden tehtäviä lisätään. Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.

Vuonna 2022 näillä näkymin järjestettävät vaalit olisivat aluevaalit eivätkä maakuntavaalit.

Keskustelua herättänyt Itä-Savo kuuluu jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen, ja Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys mahdollistetaan vuoden 2032 loppuun asti siirtymäajalla.

– Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan myös Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen vuoteen 2033 asti, Kiuru sanoi.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Alueiden järjestettävänä olisi myös pelastustoimi.

Hallituksen tavoitteena on, että tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueiden väliaikaishallinnon on määrä aloittaa jo ensi vuoden puolella.

Hallituksen tavoite on saada esitys eduskuntaan joulukuun alussa, jotta eduskunnalla olisi riittävästi aikaa käsitellä sitä.

Seuraavaksi muutetun mallin arvioi lainsäädännön arviointineuvosto, mihin menee arviolta kolmisen viikkoa.

Länsi-Pohjan toiminta ei voi jatkua ulkoistettuna 2025 jälkeen

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta ei hallituksen esityksen mukaan voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.

Hallitus lähtee siitä, että jo tehtyjäkin laajoja ja merkittäviä ulkoistamissopimuksia voidaan mitätöidä, jos niitä ei voida muuttaa uuden lain mukaisiksi. Länsipohjan sopimus Mehiläisen kanssa kuuluu näillä näkymin mitätöityviin sopimuksiin.

Esitystä on muutettu siten, että mitätöinnin sijasta osa nykyisistä ulkoistamissopimuksista tulisi irtisanomisen alaiseksi. Mitätöityjen ja irtisanottujen sopimuksen soveltamisaikaa pidennettäisiin kolmeen vuoteen. Irtisanottujen sopimusten osalta mahdollistetaan myös voimassaolon pidennys, jos palveluiden saatavuus muuten vaarantuisi.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan laajat kokonaisulkoistukset eivät ole enää uudistuksen myötä mahdollisia.

Päätöksen taustalla on perustuslakivaliokunnan edellytys, jonka mukaan hyvinvointialueilla on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa ja riittävästi henkilöstöä järjestämään kaikille alueille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa eli esimerkiksi jos yritys menisi konkurssiin.

Yksityiseltä palveluntuottajalta voi hankkia palveluita

Uudistuksen tavoitteena on peruspalveluiden parantaminen ja palveluiden järkeistäminen siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä toisiaan ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välinen raja hälvenee.

Viime kaudella kaatuneesta sotesta uudistus eroaa siinä, että nyt julkinen toimija on vahvassa roolissa, mutta Kiuru painottaa, että yksityiseltä palveluntuottajalta voi edelleen hankkia palveluita, ellei hankkimista ole erikseen laissa kielletty.

– Palveluissa voidaan myös käyttää yksityiseltä palveluntuottajalta hankittua työvoimaa ja myös vuokratyövoimaa täydentävästi myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä. Laajempi käyttö on sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa, Kiuru sanoi.

Keskusta puhuu yhä maakunnista

Sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia eri kuntiin tasataan lausuntopalautteen perusteella. Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan uudistuksessa kukin kunta voi menettää tai saada lisää korkeintaan 60 euroa asukasta kohti, kun aiemmin summa oli 100 euroa.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan ratkaisu on myös keskustan tavoitteiden mukainen. Rahoituksen perustana on palveluiden tarve eli esimerkiksi ikärakenne ja alueen väestön työssäkäynti. Näin malli on Saarikon mukaan terveyseroja tasaava.Keskustalle hyvinvointialueet ovat Saarikon mukaan yhä maakuntia, koska kuten sanontakin hänen mukaansa kuuluu, "ei nimi miestä pahenna".

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja