Jos eduskuntavaalit olisivat nykyisen järjestelmän sijaan puhtaat henkilövaalit, eniten siitä olisi viime vaaleissa hyötynyt SDP. Jos viime vaaleissa olisi äänestetty pelkästään henkilöä, olisi reilut 20 nimeä toiset kuin nyt. Tutkija pitää eroa pienenä.
Suomessa eduskuntavaalit järjestetään suhteellisen vaalijärjestelmän mukaisena avoimena listavaalina. Ehdokkaat asetetaan siis puolueittain ja käytännössä ääni menee ensisijaisesti puolueelle. Omalle ehdokkaalle annetut äänet tukevat myös siis muita puolueen ehdokkaita vaalipiirin sisällä.
Suomessa käytössä olevassa avoimessa listavaalissa ehdokaslistan, yleensä puolueen, saamat äänet lasketaan yhteen, ja listan eniten ääniä saaneen "vertailuluvuksi" annetaan äänien summa. Seuraavaksi eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertailuluku on tästä puolet, kolmannen kolmasosa ja niin edelleen.
Suurimman vertailuluvun saaneet ehdokkaat valitaan. Näin yksikin huima ääniharava listalla voi vetää mukanaan eduskuntaan pienempiä äänisaaliita keränneitä.
Henkilövaaleissa äänestäjän ehdokkaalle antama ääni tulisi vain tälle, eikä ehdokaslistan yhteenlaskulla kannatuksella olisi merkitystä ehdokkaan vaalituloksen kannalta.
SDP olisi saanut puhtaissa henkilövaaleissa yhteensä viisi kansanedustajaa nykytilannetta enemmän ehdokkaiden saaman äänimäärän perusteella laskettuna.
Skenaariossa oletetaan, että suomalaiset olisivat viime vaaleissa äänestäneet samoja henkilöitä kuin nykyisessä vaalitavassa.
Myös vasemmistoliitto ja keskusta olisivat saaneet kukin yhden kansanedustajan lisää.
Häviäjiä olisivat olleet perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja vihreät. Perussuomalaiset olisivat menettäneet neljä kansanedustajaa, kristillisdemokraatit kaksi ja vihreiltä olisi lähtenyt yksi paikka.
"Erot yllättävän pienet"
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund yllättyi erojen pienuudesta, vaikka ei pidäkään esitettyä tilannetta realistisena.
– Jos eduskuntavaalit olisivat henkilövaalit, olisi vaalijärjestelmä ja ehdokasasettelukin erilainen.
– Käytännössä henkilövaaleiksi mielletyt järjestelmät ovat yhden edustajan vaalipiirejä käyttäviä maita. Näin joka puolueella olisi vain yksi ehdokas vaalipiirissä, ja vaalipiirejä olisi 200, Grönlund jatkaa.
"Päätelmiä ei voi tehdä"
Grönlundin mukaan viime vaalien tuloksista ei voida vetää päätelmiä siitä, millainen tulos olisi henkilövaaleissa. Ihmiset äänestävät vaalitavasta riippuen eri tavalla. Esimerkiksi maissa, jossa ei ole suhteellista vaalitapaa, syntyy hänen mukaansa yleensä kaksipuoluejärjestelmä.
– Ihmiset eivät ole tyhmiä, vaan äänestävät sellaista puoluetta, jolla on mahdollisuuksia nousta valtaan, hän toteaa.
Grönlundin mukaan myös Suomessa suurin osa äänestäjistä ymmärtää, että eduskuntavaaleissa on kyse puoluevaaleista. Tilanne on kuitenkin hämärtynyt ehdokasvaltaisen vaalikampanjoinnin ja esimerkiksi vaalikoneiden suosion myötä.
– Ihmiset mielsivät vahvemmin 80-luvulla, että kyse on puoluevaaleista. Silti hieman yli puolet sanoo edelleen kyselyissä puolueen olevan ehdokasta tärkeämpi äänestyspäätöksessä, Grönlund kertoo.