Suomessa eurovaalien voittajiksi selvisivät kokoomus ja vasemmistoliitto. Tällä kertaa gallupit eivät osanneet ennustaa vaalien lopputulosta oikein, kun niihin verrattuna vasemmistoliitto nousi yllättäen toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Vasemmistoliitto kerrytti kaksi paikkaa lisää EU-parlamenttiin kun taas perussuomalaiset menetti yhden paikan.
Yhteiskuntatieteiden tohtori ja mielipidetutkija Juho Rahkonen avaa, että laitaoikeiston nousu jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Suomessa mennäänkin tässä suhteessa eri suuntaan kuin muualla Euroopassa.
Myös vasemmistoliiton nousun ja perussuomalaisten romahduksen sunnuntain eurovaaleissa voi kiteyttää Rahkosen mukaan kahteen teemaan.
– Ensinnäkin se, että tämä on henkilövaalien ja listavaalin yhdistelmä. Ihmiset sanovat gallupeissa, että kannattavat jotakin puoluetta ja siitä on todella pitkä matka siihen, että mennään todella äänestämään. Sitten valovoimaiset ehdokkaat ratkaisevat eli tässä on monta muuttujaa.
– Sitten äänestysprosentti on niin alhainen, että gallupeihin tulee haamuääniä. Eli sanotaan, että äänestetään tiettyä puoluetta, mutta ei löydetä oikeaa ehdokasta tai löydetäänkin sellaisen kuin Li Andersson ja mennään yllättäen äänestämään.
Korkeamman äänestysprosentin vaaleissa saman tason yllätykset eivät olekaan Rahkosen mukaan yhtä todennäköisiä. Esimerkiksi eduskuntaavaleissa ei todennäköisesti synny samanlaisia yllätyksiä, sillä äänestysprosentti on korkea.