Tällä ansalla KGB käräytti henkilökuntaa

– 23. kerroksessa, jonne asti hissi ei vie, odottaa aika pieni museo. Siinä on käytävä ja kaksi huonetta, joista toinen oli KGB:n radiotranslaatiokeskus. Siellä toimi KGB:n ensimmäinen osasto, kuvailee Viru-hotellin viestintäjohtaja Peep Ehasalu hotellin omaa KGB-museota.

Hänen mukaansa museo ei kerro vain tosielämän vakoilu-juttuja vaan avaa koko hotellin ja Viron yhteiskunnan tarinaa 1970- ja -80-luvuilla.

Museossa on esillä hotellin esineistöä tuolta ajalta, kuten astioita, vieraskirja, kiellettyjen ihmisten lista, valitusten ja ehdotusten kirja, KGB:n radiolaitteiston dokumentteja, radiolaitteisto ja muun muassa varasloukku.

– Varasloukku on väripommi, joka oli piilotettu lompakkoon. Se oli esine, jolla tarkkailtiin omaa henkilökuntaa. Valuutan omistaminen oli rikos, joten jos avasit löytämäsi lompakon, sait väriä naamaan. Se oli riittävä syy potkuille, Ehasalu tarinoi.

– Museossa on eri tyyppisiä esineitä, joiden kaikkien tehtävä on kertoa jonkun yksityiskohdan kautta tuosta ajasta laajemmin.

Museo liennyttää pelkoja

Kiinnostavan museoon pääsee tutustumaan vain oppaan kanssa.

– Emme päästä ketään museoon ilman opasta, sillä esineet eivät yksinään kerro mitään: opas muodostaa tarinan, Ehasalu selittää.

Hänestä tarinoitakin tärkeämpää on antaa vierailijoille yleiskuva tuosta ajasta.

– Ne tarinat ovat hirvittäviä, mutta myös hauskojakin. Arki ei ollut silloin sitä, että ihmisiä rahdattiin eläinvaunuilla Siperiaan, muttei mitään ihanaakaan elämää. Ne tuon ajan ilot, kuten se, että sai ostettua hienon kakun konditoriasta, tuntuvat nyt hassuilta.

Museo pyrkii liennyttämään ihmisten pelkoja ja kipeitä muistoja.

– Siitä ajasta voi kertoa myös eri tavalla, ei vain itkien. Nauru sen sijaan vahvistaa, että nämä asiat ovat nyt historiaa, niille voi jo nauraa.

"Saamme venäläisten kanssa hyvät naurut"

Museo on saanut Ehasalun mukaan erinomaista palautetta ihmisiltä.

– Ihmisten suhtautuminen on vaihdellut sen mukaan, millainen tausta heillä on. Suomalaisten kanssa syntyy vuoropuhelua. Kaukomailta tulleilla taas ei ole kokemusta eikä tietoa, tämä on ollut heille ihan uutta ja he ovat ihmetelleet, kuinka tällainen on mahdollista. Se ei vastaa heidän Hollywood-elokuvistaan saamaa käsitystä.

Ehasalu naurahtaa, että usein länsimaalaiset kyselevät pelon sekaisin tuntein, että kerrotaanko venäläisille sama tarina.

– Tietysti me kerromme, tämä on yhteistä historiaamme. Eivät hekään tykänneet siitä, että heitä salakuunneltiin. Saamme hyvät naurut yhdessä, Ehasalu rauhoittelee.

Museossa järjestetään kolme opastettua kierrosta suomeksi päivittäin. Ryhmät ovat pieniä, joten etenkin kesäisin ja viikonloppuisin Ehasalu suosittaa varaamaan vierailun jo etukäteen.

Studio55.fi/Milja Atu

Muistatko vielä? Tällaista oli turistina Neuvostoliitossa

Suomalaisvakoojille riitti palkaksi vodka ja suklaa

Nämä 10 vakoojakaunotarta ovat jääneet maailmanhistoriaan

Näin KGB urkki hotellivieraita – Salakuunneltiinko sinuakin?

Tällaiseen vakoiluun suomalaistenkin tulisi varautua

Täällä nykyajan vakoojat iskevät!

Tiesitkö? Tämä vakooja oli James Bondin esikuva

Kuvat Markku Veijalainen, Sokos Hotel Viru