Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Taidehistorioitsija Riitta Konttinen sukelsi suomalaisten suurtaiteilijoiden arkielämään

Riitta Konttinen tutkii teoksessaan taiteilijayhteisön arkielämää.
Riitta Konttinen tutkii teoksessaan taiteilijayhteisön arkielämää.MTV3
Julkaistu 08.11.2013 18:00

Kirjapiirin kuudennen jakson vieraaksi 9. marraskuuta saapuu taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on kirjoittanut teoksen Tuusulanjärven taideyhteisöstä.

Taidehistorioitsija Riitta Konttisen uusin teos Onnellista asua maalla on tietoteos Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, johon kuuluivat kirjailija Juhani Aho, runoilija J.H. Erkko, säveltäjä Jean Sibelius sekä taidemaalarit Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen.

Konttisen kiinnostus Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön heräsi hänen kirjoittaessaan Venny Soldan-Brofeldtin elämänkertaa, jolloin hän joutui käsittelemään hiukan laajemmin kuvataiteilijan elinympäristöä.

– Taiteilijayhteisöistä on kirjoitettu ennenkin, mutta enemmän suurmiesten näkökulmasta. Tässä teoksessa on eri näkökulma. Mitä oli taiteilijayhteisön arkielämä? Konttinen kysyy.

Kotiseuturakkaus oli osasyy kirjan kirjoittamiseen. Konttinen on asunut Järvenpäässä vuodesta 1979 lähtien.

Taiteilijayhteisön unohdettujen asukkaiden kokemukset kiinnostivat

Konttisen mielestä jokaisessa Tuusulanjärven taideyhteisön hahmossa on mielenkiintoisia piirteitä, ja jokaista kohden esiin nousee jotakin omalaatuista. Taidehistorioitsijan kirjassa tarkastellaan myös vaimojen elämännäkemystä ja merkitystä tällaisessa yhteisössä.

– Muut asukkaat, kuten lapset ja palvelijat, unohdetaan helposti. Ei tällaisia koteja olisi voitu pyörittää ilman palvelusväkeä, Konttinen muistuttaa.

Konttinen pääsi taiteilijayhteisön maalaisidylliin sisään tutkimalla aineistoja, jotka ovat eri puolella Suomea eri arkistoissa. Kirjeenvaihto ja päiväkirjat olivat tärkeää materiaalia.

Seuraavana vuorossa teos naistaiteilijoiden ystävyydestä

Konttinen päätyi tietokirjojen kirjoittajaksi väiteltyään tohtoriksi 1880-luvun naistaiteilijoista. Hänelle oli valtava pamaus tajuta, miten lahjakkaat naistaiteilijat oli unohdettu, melkein kuin lakaistu maton alle. Myös seuraava teos käsittelee naisia taidemaailmassa. Taiteilijatoveruuteen keskittyvässä teoksessa seurataan naistaitelijoiden elinikäistä ystävyyden kaarta kirjeenvaihdon kautta. Kirja on osa Hämeenlinnan ja Kuopion taidemuseoiden kanssa toteutettavaa projektia, johon liittyy myös Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Helena Westermarckin ja Ada Thilénin teoksista koottu näyttely.

– Valitettavasti Schjerfbeck on hävittänyt paljon kirjeenvaihtoa tai pyytänyt sukulaisiaan polttamaan kirjeitä, Konttinen pahoittelee.

Taidehistorioitsija ei omalla vapaa-ajallaan lue pelkästään taidemaailmaan keskittyviä teoksia, vaan Konttinen on myös innokas kaunokirjallisuuden ystävä. Hän nostaa omiksi lukusuosikeikseen Erkki Tuomiojan isoäidistään Hella Wuolijoesta kirjoittaman kirjan Häivähdys punaista sekä Ulla-Lena Lundbergin teoksen Jää.

– Jää on todella hieno ja vaikuttava kirja, josta erityisen tekee ihmismielen ymmärryksen kirkkaus ja henkilöiden eläväisyys. Teoksessa on pelkistettyjä mutta voimakkaita kuvia ja tunnelmia, Konttinen kuvaa.

Kirjapiiri: Sari Havas: Kirjahyllyssäni on myös eroottisia teoksia

Kirjapiiri: Tuomas Kyrö: Kirjoittaminen on häpeän ja riemun välissä kulkevaa näpertämistä

Kirjapiiri: Dekkarisarjan päättänyt Matti Rönkä itki kirjan loppukohtausta kirjoittaessaan

Kirjapiiri: Poliittiset kirjat ovat Anni Sinnemäen mieleen

Kirjapiiri: Haruki Murakamin maaginen teos teki vaikutuksen näyttelijä Ilkka Villiin

Kirjapiiri AVAlla lauantaisin klo 17.30. Uusinnat maanantaisin klo 23.00.

Teksti: Emmi Maaranen

Lisää aiheesta:

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Sirpa Kähkösen romaanille 36 uurnaa – väärässä olemisen historiaPiikana New Yorkissa työskennelleen Sally Salmisen bestseller yllätti maailman vuonna 1936 – sensaatio noussut nyt uudestaan valokeilaan Tässä ovat Tieto-Finlandia-ehdokkaat! Kuuden teoskirjan teemat vaihtelevat rukiin historiasta Israelin kristittyihin ystäviin SuomessaKirja-arvio: Kiinnostus Olavi Paavolaiseen ei hiivu – uusi esseekokoelma laajentaa kulttuurivaikuttajan kirjoittajakuvaa entisestäänKirja-arvio: Matti Klingen päiväkirjasarja täydentyy 20. osallaan – Reunahuomatuksia Suomi100-juhlavuodestaKirja-arvio: Riita maailman kanssa – Erno Paasilinnan henkilökuva tuo tutuksi kulttuurikriitikon elämän
Lifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle
  • 09:42
    Ruoka

    Paras salmiakki on valittu – poikkeuksellinen voittaja

  • 08:31
    Sairaudet ja taudit

    Eikö pissaaminen onnistu? Urologi kertoo, mikä on virtsaumpi

  • 07:00
    Ravintolat

    Neljän ruokalajin illallinen alle 13 eurolla – Henri Alénin ravintolassa tapahtuu marraskuussa kummia

  • 06:11
    Sienet

    Kohtalokas ateria Rovaniemellä 1978 muutti kaiken – salakavalan pulkkosienen vaarallisuuden syy on mysteeri

  • 00:00
    Horoskooppi

    Viikkohoroskooppi