Taidehistorioitsija Riitta Konttinen sukelsi suomalaisten suurtaiteilijoiden arkielämään

Taidehistorioitsija Riitta Konttisen uusin teos Onnellista asua maalla on tietoteos Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, johon kuuluivat kirjailija Juhani Aho, runoilija J.H. Erkko, säveltäjä Jean Sibelius sekä taidemaalarit Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen.

Konttisen kiinnostus Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön heräsi hänen kirjoittaessaan Venny Soldan-Brofeldtin elämänkertaa, jolloin hän joutui käsittelemään hiukan laajemmin kuvataiteilijan elinympäristöä.

– Taiteilijayhteisöistä on kirjoitettu ennenkin, mutta enemmän suurmiesten näkökulmasta. Tässä teoksessa on eri näkökulma. Mitä oli taiteilijayhteisön arkielämä? Konttinen kysyy.

Kotiseuturakkaus oli osasyy kirjan kirjoittamiseen. Konttinen on asunut Järvenpäässä vuodesta 1979 lähtien.

Taiteilijayhteisön unohdettujen asukkaiden kokemukset kiinnostivat

Konttisen mielestä jokaisessa Tuusulanjärven taideyhteisön hahmossa on mielenkiintoisia piirteitä, ja jokaista kohden esiin nousee jotakin omalaatuista. Taidehistorioitsijan kirjassa tarkastellaan myös vaimojen elämännäkemystä ja merkitystä tällaisessa yhteisössä.

– Muut asukkaat, kuten lapset ja palvelijat, unohdetaan helposti. Ei tällaisia koteja olisi voitu pyörittää ilman palvelusväkeä, Konttinen muistuttaa.

Konttinen pääsi taiteilijayhteisön maalaisidylliin sisään tutkimalla aineistoja, jotka ovat eri puolella Suomea eri arkistoissa. Kirjeenvaihto ja päiväkirjat olivat tärkeää materiaalia.

Seuraavana vuorossa teos naistaiteilijoiden ystävyydestä

Konttinen päätyi tietokirjojen kirjoittajaksi väiteltyään tohtoriksi 1880-luvun naistaiteilijoista. Hänelle oli valtava pamaus tajuta, miten lahjakkaat naistaiteilijat oli unohdettu, melkein kuin lakaistu maton alle. Myös seuraava teos käsittelee naisia taidemaailmassa. Taiteilijatoveruuteen keskittyvässä teoksessa seurataan naistaitelijoiden elinikäistä ystävyyden kaarta kirjeenvaihdon kautta. Kirja on osa Hämeenlinnan ja Kuopion taidemuseoiden kanssa toteutettavaa projektia, johon liittyy myös Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Helena Westermarckin ja Ada Thilénin teoksista koottu näyttely.

– Valitettavasti Schjerfbeck on hävittänyt paljon kirjeenvaihtoa tai pyytänyt sukulaisiaan polttamaan kirjeitä, Konttinen pahoittelee.

Taidehistorioitsija ei omalla vapaa-ajallaan lue pelkästään taidemaailmaan keskittyviä teoksia, vaan Konttinen on myös innokas kaunokirjallisuuden ystävä. Hän nostaa omiksi lukusuosikeikseen Erkki Tuomiojan isoäidistään Hella Wuolijoesta kirjoittaman kirjan Häivähdys punaista sekä Ulla-Lena Lundbergin teoksen Jää.

– Jää on todella hieno ja vaikuttava kirja, josta erityisen tekee ihmismielen ymmärryksen kirkkaus ja henkilöiden eläväisyys. Teoksessa on pelkistettyjä mutta voimakkaita kuvia ja tunnelmia, Konttinen kuvaa.

Kirjapiiri: Sari Havas: Kirjahyllyssäni on myös eroottisia teoksia

Kirjapiiri: Tuomas Kyrö: Kirjoittaminen on häpeän ja riemun välissä kulkevaa näpertämistä

Kirjapiiri: Dekkarisarjan päättänyt Matti Rönkä itki kirjan loppukohtausta kirjoittaessaan

Kirjapiiri: Poliittiset kirjat ovat Anni Sinnemäen mieleen

Kirjapiiri: Haruki Murakamin maaginen teos teki vaikutuksen näyttelijä Ilkka Villiin

Kirjapiiri AVAlla lauantaisin klo 17.30. Uusinnat maanantaisin klo 23.00.

Teksti: Emmi Maaranen