Tietokirjallisuuden Finlandia-kilpaan ilmoitettiin tänä vuonna ennätysmäärä kirjoja, yli 300 teosta. Ehdokkaana on tuttuun tapaan kuusi teosta.
– Kasvua viime vuodesta on lähes 20 prosenttia. Ehkä seuraava valintalautakunta saakin luettavakseen yleistajuisen tutkimuksen siitä, selittääkö tämän yhtäkkisen tietokirjavyöryn jokin muu kuin pandemia koronasulkuineen ja etätöineen tai sulun synnyttämine tulppineen, palkintolautakunnan puheenjohtaja Suna Vuori kuvaili ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.
Tieto-Finlandia myönnetään vuosittain ansiokkaalle yleistajuiselle tietokirjalle.
Palkinnon saajan valitsee tänä vuonna ylilääkäri Hanna Nohynek.
Lue myös: Näyttelijä, piispa ja korona-ajalta tuttu ylilääkäri: Tämä kolmikko päättää Finlandia-palkintojen saajista
Suuri ruuvi puristaa ihmisiä
Viestinnän professori Anu Kantolan ja työryhmän teos Kahdeksan kuplan Suomi – Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat kuvailee erilaisten suomalaisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta. Palkintolautakunta kiitteli haastatteluaineiston hyödyntämistä ja sitä, miten teos tekee näkyväksi erilaisten ihmisryhmien elämää murrosajassa.
– Yhteistä on kokemus suuresta ruuvista, joka puristaa kaikkia, lautakunta kiteyttää.
Myös biologi Maria Katajavuoren teos Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan pureutuu hyvin ajankohtaiseen aiheeseen. Kirja avaa muun muassa biologisia ja kulttuurisia malleja, jotka ohjaavat ihmisiä ylikulutukseen. Lautakunnan mukaan teos on tinkimätön puheenvuoro, joka ei päästä ympäristötietoistakaan lukijaa helpolla.
0:56
Historiaa monipuolisella otteella
Biologitaustaisen kirjailijan Annika Lutherin Rukiin viljava historia on julkaistu alun perin ruotsiksi nimellä Rågen – En spretig historia. Kirja kertoo monipuolisesti suomalaisten kansallisviljan historiasta, ja sen on suomentanut Kari Koski.
– Jännittävä sukellus biologiaan, evoluutioon ja kulttuurihistoriaan, kivikaudelta aina tulevaisuuden ruuantuotantoon, raati kiittelee.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kuvaa puolestaan aikalaisten kokemuksia ja tunteita Turun palosta. Hänen teoksensa Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 avaa lautakunnan mukaan uuden näkökulman tragediaan.
– Vaikka liekit melkein polttavat lukijaakin, teos pysyy faktoissa ja laajenee yksittäisiä ihmisiä sekä yhden kaupungin menneisyyttä suuremmaksi kertomukseksi Euroopan historiasta, tiedonvälityksestä, jopa Goethesta.
Sionismia ja kirjallisuusesseitä
Tutkija Timo R. Stewartin Luvatun maan lumo – Israelin kristityt ystävät Suomessa avaa kristillistä sionismia.
Palkintolautakunnan mukaan teos auttaa ymmärtämään myös uskonnon ja politiikan monimutkaisia suhteita sekä Lähi-idän sammumatonta konfliktia.
Kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutisen Vaivan arvoista – Esseitä poikkeuskirjallisuudesta tarkastelee kolmeatoista mutkikkaana pidettyä kirjaa. Kirjoittaja tarkastelee esseissään, mikä muun muassa Fjodor Dostojevskin ja Dorothy Richardsonin teoksia yhdistää toisiinsa ja tähän aikaan.
– Rakastettava esseekokoelma lukemisen hienoudesta ja pakottoman ajattelun merkityksellisyydestä, lautakunta kuvailee.
Ehdolle tulleiden kirjojen taso vaihteli
Ehdokkaat valinneeseen lautakuntaan kuuluvat Suna Vuoren lisäksi Petter Lindberg ja Riitta Pollari.
Julkistustilaisuudessa Vuori iloitsi tarjolle tulleiden kirjojen suuresta määrästä. Hänen mukaansa osa teoksista oli kuitenkin tehty tai toimitettu huolimattomasti ja vastaan tuli jopa Wikipediasta kopioituja lainauksia.
– Tietokirjailijoilla ja etenkin kirjojen kustantajilla on siis valtaa siihen, mistä Suomessa puhutaan. Siksi toivoisimmekin, että kustantajat suhtautuisivat tehtäväänsä sen vaatimalla vastuullisuudella, Vuori sanoi.
Tieto-Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, ja palkintosumma on 30 000 euroa. Voittaja julkistetaan 30. tätä kuuta.