Tähtitieteilijät ovat löytäneet avaruudesta uuden supermaapallon.
Cantenburyn yliopiston tutkijat kertovat löytäneensä galaksin keskeltä supermaapallon. Se on yksi harvoista supermaapalloista, jotka ovat maapallon kaltaisia sekä kooltaan että kiertoradaltaan. Astronomical Journalissa julkaistun tutkimuksen yksi kirjoittajista, professori Herrera Martin, kuvailee löytöä harvinaiseksi.
Löytö tehtiin vuonna 2018 hyödyntäen mikrolinssi-ilmiötä. Kyseinen supermaapallo kiertää aurinkonsa ympäri arviolta 617 päivässä, johtuen auringon pienestä massasta.
Viimeinen havaittu eksoplaneetta?
Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta kuitenkin sanoo, etteivät supermaapallot ole niin harvinaisia.
– Supermaapalloksi kutsutaan planeettaa, joka on joko halkaisijaltaan tai massaltaan vähän maapalloa suurempi. Siinä ei ole mitään sen superimpaa. Supermaapalloja löydetään yhtenään, se ei ole erikoista.
Liljeström toteaa, että vaikka kyseisiä planeettoja tituleerataan maapalloksi, se ei varsinaisesti tarkoita, että tällä planeetalla voisi olla elämää.
– Kyseessä on planeetta, joka kiertää tähteään suunnilleen samalta etäisyydeltä kuin maapallo. Tähti, jota se kiertää, on kuitenkin vain 10 prosenttia Auringon massasta. Kyseessä saattaa olla epäonnistunut tähti. Se on hyvin pieni ja himmeä, eli tällä supermaapallolla ei ole lämpöä tai valoa nimeksikään.
