Tähtitieteilijä Esko Valtaoja: "Jos todella olemme maailmankaikkeuden fiksuimpia olentoja, homma on pahasti ryssitty"

– Tänne maailmaan tulee koko ajan uutta ja jännittävää, joskus jopa politiikastakin, mikäs tässä on ollessa ja seuraillessa maailman kulkua ja ihmetellessä.

Valtaoja on tottunut siihen, että häneltä tiedustellaan kantaa elämän syvimpiin kysymyksiin. Tästä on esimerkkinä kysymys "Onko elämää vain maapallolla?"

– Minulla on vakiovastaus, että jos me todellakin olemme maailmankaikkeuden fiksuimpia olioita, kyllä tämä homma on sitten pahasti ryssitty, niin kuin taidetaan juuri tälläkin hetkellä nähdä vähän siellä kuin täällä.

Valtaoja vitsailee, että maailmamme olisi kieltämättä jännittävämpi, jos täällä todella lentelisi ufoja, jotka aina välillä kidnappaavat ihmisiä.

– Niin jännittävä tämä maailma ei suinkaan ole, mutta voi toivoa, että täältä löytyy lisää jännitystä myöskin  meidän lisäksemme muualta.

Avaruuden salat ovat olleet lähellä Valtaojan sydäntä, mutta silti hän on epäileväinen sen suhteen haluaisiko hän lähteä avaruumatkalle, jos sellaista tarjottaisiin

– Tässä iässä pitäisi harkita yhdensuuntaista matkaa. Jos vaikka Marsiin pääsisi lähtemään, kyllä se kovan miettimisen paikka olisi. Epäilen kyllä, etteivät tarjoa.

Valtaoja kertoo haaveilevansa elävänsä ainakin siihen asti, että saadaan selville onko Marsissa elämää.

Nyt suurina pidetyt asiat ovat pieniä tulevaisuudessa

Valtaoja haluaa laittaa päivänpolttavat ongelmat oikeaan mittakaavaan.

– Minusta on tärkeää muistuttaa, että vaikka koronavirus on suuri ongelma tällä hetkellä, niin jos sitä katsotaan vuosikymmenten tai vuosisatojen mittakaavassa, niin se on pieni ja ohimenevä ongelma.

– Meillä on ollut pahempia epidemioita, viime vuosisatana useampikin. Seuraava epidemia tulee taatusti joskus ja me osaamme yhä paremmin sitten suojautua siltä ja organisoida yhteiskuntaa ja kehittää nopeasti rokotteita, hän arvelee.

Valtaoja puhuu haastattelussa myös avaruuden mystisistä mustista aukoista, sekä kaiken teoriasta, joka yhdistäisi suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan.

– Ne kaksi ainoaa teoriaa, jotka meillä on, eivät suostu liittymään yhteen. Eivät mustien aukkojen eivätkä maailmankaikkeuden synnyn kohdalla, vaan väittävät vastakkaista.

– Siinä me sitten katsomme mustaa aukkoa, että no niin, olisi kiva kun tulisi uusi Einstein ja kertoisi meille vähän enemmän asioista, Valtaoja pohtii.

Mikä on elämän tarkoitus?

Valtaoja toteaa, että tietämys on kyllä lisääntynyt mustista aukoistakin, mutta tieteessä edistys on usein hyvin pientä hivutusta.

– Harvoin siellä tieteen temppeliin kokonaista uutta seinää tai parveketta laitetaan. Se on paremminkin pieni sipaus laastia, hän kuvailee.

Mutta vielä aivan loppuun se perimmäisin kysymys: Esko Valtaoja, mikä on elämän tarkoitus?

– Hämmästyttävän usein minulta tätä kysytään. Minusta tuntuu, että joidenkin ihmisten elämän tarkoitus on kysellä minulta, mikä on elämän tarkoitus.

– Aivan hyvin tietävät, että ei minulla ole siihen pätkääkään fiksua sanottavaa. Koittaa tehdä parempaa maailmaa ja pitää hauskaa siinä sivussa, hän kiteyttää.