Kirja-arvio: Asiat ovat paremmin kuin luulet | MTV Uutiset
Kirja-arvio: Asiat ovat paremmin kuin luulet
Julkaistu 01.09.2018 19:39
Pertti Nyberg
pertti.nyberg@mtv.fi
Hans Rosling: Faktojen maailma - Asiat ovat paremmin kuin luulet (Otava 2018)
Ruotsalaisen lääkärin ja tutkijan Hans Roslingin missio on ollut kertoa ihmisille, että asiat ovat todellakin paremmin kuin ihmiset keskimäärin olettavat. Tieteilijän tavoin hän vahvistaa asiat tilastoilla.
Rosling on pitänyt luentoja ympäri maapalloa hyvin erilaisille yleisöille. Heti kirjan alussa hän luettelee kysymyksiä, joita on yleisöiltään kysynyt ja kauhistunut sitten ihmisten tietämättömyyttä. Monet vastaavat siten kuin ovat oppineet vuosikymmeniä aiemmin koulussa tai yliopistossa eli moni ajattelee maailmaa ikään kuin muuttumattomana paikkana.
Kun Rosling antaa kolme vastausvaihtoehtoa, yleensä ihmiset tietävät vähemmän kuin simpanssit tietäisivät. Ideahan on, että koska simpanssi vastaisi täysin satunnaisesti, eläin osuisi oikeaan joka kolmas kerta. Rosling paljastaa, että kysyttäessä kehitykseen liittyviä kysymyksiä, ihmiset vastaavat väärin useammin kuin simpanssit tekisivät.
Onko köyhyys vähentynyt?
Rosling kysyy esimerkiksi näin: Kahdenkymmenen viime vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus on a) lähes kaksinkertaistunut, b) pysynyt lähes ennallaan tai c) lähes puolittunut.
Roslingin mukaan keskimäärin vain seitsemän prosenttia vastanneista tietää oikean vastauksen. Tiedätkö sinä? Oikea vastaus on, että äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestönosan osuus maapallolla on vähentynyt puoleen.
Ehkä vastaus oli yllättävä. Yhdysvalloissa oikean vastauksen tiesi vain viisi prosenttia, Suomessa 17 prosenttia. Ja simppansseista oikean vastauksen olisi siis tiennyt 33 prosenttia.
Esimerkki kuvaa sitä, että emme tiedä faktoja tai tietomme ovat vanhentuneet. Tässä on Roslingin koko kirjan ydin. Ilman uusimpia faktoja emme voi tietää, mikä on maailman tila ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Rosling pohdiskelee, että tietojen vanhentuneisuus on vain yksi osa ongelmaa. Suurempi ongelma on maailmankuvamme - itse asiassa "ylidramaattinen maailmankuvamme", joksi Rosling kuvaa ihmisten tapaa ajatella, että asiat ovat huonosti ja tuntuu kuin ne muuttuisivat koko ajan huonommiksi: rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät.
Media on osa ongelmaa
Rosling puhuu pitkin kirjaa mediasta, joka keskittyy huonoihin uutisiin ja siten vahvistaa ihmisten mielipidettä siitä, että asiat menevät huonoon suuntaan.
Hän ei sano, että median pitäisi ryhtyä tekemään hyviä uutisia ja ymmärtää myös sen, että pitkien hyvien kehityskaarien kertominen ei välttämättä toimi uutismaailmassa. Mutta media on kuitenkin hänen mukaansa osa ongelmaa eli sitä, että ihmiset ajattelevat niin väärin kuin ajattelevat.
"Jos journalistit kertoisivat lentokoneista, jotka eivät syöksyneet maahan, tai viljasadoista, jotka eivät tuhoutuneet, he menettäisivät pian työpaikkansa. Jutut vähittäisistä parannuksista pääsevät harvoin etusivulle, vaikka olisivat dramaattisen suuria ja vaikuttaisivat miljooniin ihmisiin."
Maailma ei koostu vain ääripäistä
Pitkin kirjaa Rosling painottaa, että maailmankuvan pitää perustua faktoihin. Sitten hän kertoo erilaisista ajatusharhoista, joita meillä ihmisillä on.
Jättimäinen harhakäsitys on, että maailma jakautuu kahtia. Ihmisten on helppo ajatella maailmaa kaksinapaisena: me ja he, rikkaat ja köyhät, kehittyvät ja kehittyneet. Roslingin mukaan kyse on kuiluvaistosta eli näemme helposti kuilun itsemme ja niiden muiden, huono-ostaisten välille.
Roslingin maailma jakautuu neljään kategoriaan. Tämä jaottelu helpottaa maailman kehityksen kuvaamista. Me pohjoismaalaiset kuulumme rikkaimpaan ryhmään eli tasoon neljä. Kaikkein köyhimmät kuuluvat tasoon yksi - heillä on päivittäin käytettävinään noin kaksi dollaria.
Sekä ykkös- että nelostasolla on noin miljardi ihmistä. Loput viisi miljardia ovat tasoilla kaksi ja kolme. Pointti on siis kertoa, että ei kannata ajatella maailman väestöä kaksinapaisesti, koska suurin osa ihmisistä on kuitenkin jossain siellä välimaastossa, keskellä.
Viivasuoruusuusvaisto voi olla harhainen
Faktojen maailma -kirjassa on paljonpuhuvaa grafiikkaa, joka selventää, miksi ajattelemme, kuten ajattelemme. Rosling puhuu esimerkiksi viivasuoruusvaistosta eli ajattelusta, jonka mukaan ylöspäin sojottava viiva jatkaa samaan suuntaan aina vaan. Esimerkiksi maailman väkiluvun kasvaminen loputtomiin on hänen mukaansa jättiläisharha.
Lasten määrä maailmassa on tällä hetkellä noin kaksi miljardia ja luku on tilastoennusteiden mukaan sama vuosisadan lopulla. Kokonaisväkiluku puolestaan kasvaa 10-12 miljardiin nykyisestä 7,6 miljardista, mutta tämän jälkeen kasvu taittuu ja väkiluku tasaantuu, ainakin jos luotamme tilastoihin.
Harhoja on muitakin kuin viivasuoruusvaisto tai kuiluvaisto. Kirjassa kerrotaan vielä kielteisyysvaistosta, pelkovaistosta, kokovaistosta, yleistämisvaistosta, kohtalovaistosta, ainoan näkökulman vaistosta ja syyttelyvaistosta.
Asiat olivat ennen huonommin
Asiat ovat paljon paremmin kuin ne olivat ennen tai kuin mitä luulemme niiden olevan. Lento-onnettomuuksien määrä on dramaattisesti vähentynyt, luonnonkatastrofeissa ja konflikteissa kuolleiden ihmistä määrä on vähentynyt selvästi, lisäksi olemme kaikki vaurastuneet ja terveydenhuolto on kohentunut.
Aiempaa huonommin asiat ovat, jos katsomme vaikkapa terrorismia. Terrorismin uhreja oli 2007-2016 selvästi enemmän kuin edellisellä kymmenenvuotiskaudella. Toisaalta tasolla neljä eli meidän rikkaiden tasolla uhrien määrä on vähentynyt.
Rosling on matkustellut ympäri maailmaa ja hän painottaa, että yhteiskunnat ja kulttuurit eivät ole muuttumattomia. Kaikki kulttuurit ovat koko ajan liikkeessä. Esimerkiksi ajatus siitä, että jokin uskonto tai kulttuuri ei koskaan muutu sen perinteiden ja muuttumattomia "arvojen" takia, on väärä.
Esimerkiksi uskonnon ja naisten lapsiluvun välistä yhteyttä liioitellaan. Roslingin mukaan kannattaa katsoa tulojen ja naisten lapsiluvun välistä yhteyttä, sillä se ennustaa paljon paremmin, kuinka paljon naiset tekevät lapsia.
Globaaleista uhista kannattaa olla huolissaan
Kaiken hyvän tai ainakin optimisten maailmankuvan jälkeen Rosling kertoo, että maailmassa on viisi globaalia uhkaa, joista pitäisi kantaa huolta. Näitä ovat globaali pandemia, talousromahdus, maailmansota, ilmastonmuutos ja äärimmäinen köyhyys. Eli jos halumme pelätä jotain, niin niitä sitten, ei lento-onnettomuutta tai kirvesmurhaajaa.
Roslingin kirja on helppolukuinen tietopakkaus, joka kertoo osin yllättäviä faktoja ja antaa opastusta, kuinka ajatusvääristymiä kannattaa yrittää välttää. Kirjan alkupuolella tosin samat asiat on kerrottu useaan kertaan ja hyvin yksinkertaisella tavalla - ikään kuin kirjaa olisi kirjoitettu lapsille.
Valistunut lukija voi myös kysyä, onko Roslingin tapa jakaa ihmiset tulojensa mukaan neljään kategoriaan oikea. Kategorioita voisi olla toki enemmänkin ja silloin myös tulkinnat voisivat hieman muuttua.
