Esko Valtaoja haluaa korostaa, että vaikka ihmiskunnan historian saatossa on tehty lukuisia mokia, suunta on kuitenkin hyvä. Hän ei pelkää sitä, millaisia ratkaisuja tulevaisuudessa tehdään, vaan sitä, että ne tehdään liian hitaasti.
Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ajattelee, että kun ikävät päivittäiset uutiset korostuvat, usko ihmiskunnan edistykseen jää pelkojen varjoon. Vaikka maailma on yhä väkivallattomampi ja turvallisempi, esiin nousevat vain uhat.
Yksi esimerkki on teknologian kehitys, josta Valtaoja uskoo olevan enimmäkseen hyötyä.
– Nythän on muodikasta ajatella, että robotit tulevat ja vievät meidän viimeisimmätkin työpaikat, ottavat vallan ja tuhoavat meidät. Mutta muistellaanpa vähän aikaisempaa ”robottiteknologiaa": harva enää valittaa siitä, että ei olla kuokan kanssa suolla, kuten Jussi vuosisadasta toiseen, Valtaoja huomauttaa.
Valtaojan mukaan on kuitenkin mahdollista, että jossain vaiheessa robotit korvaavat ihmisen ainakin joissain asioissa.
– Mutta se ei tarkoita sitä, että rämisevä peltirobotti työntäisi meidät roskikseen, vaan että kaikki menee eteenpäin. Robotithan voivat olla paljon enemmän kuin me, Valtaoja pohtii.
– Varmasti älykkäistä koneista tulee meidän lapsiamme ja useimmat meistä korvautuvat lapsillaan ennen pitkään.
Suurin Valtaojan huolenaihe uutisia lukiessa on se, että kaikki kehittyy niin kovin hitaasti. Hän nostaa esimerkiksi ympäristöongelmat, joista ihmiset tietävät, millä keinoilla asioihin voisi vaikuttaa, mutta toimeen ei ole ryhdytty.
– Pitäisi löytää kaikkien ihmisten yhteinen tahto tehdä asialle jotain. Se menee välillä tuskastuttavan hitaasti.