Tähtien muistot Juicesta: Alatalo osti farkut, Remu toimi stylistinä

Lukuisat legendaariset suomalaismuusikot ja muut tähdet pääsevät ääneen Antti Heikkisen kirjoittamassa elämäkerrassa Risainen elämä – Juice Leskinen 1950–2006 (Siltala).

Muusikko ja kansanedustaja Mikko Alatalo tutustui Juice Leskiseen jo tämän opiskeluaikoina Tampereella, ensimmäisen kerran he tapasivat vuonna 1971. Leskisen Risainen elämä -elämäkerrassa Alatalo on paljon äänessä, ja kertoo monia kiinnostavia tarinoita ystävysten yhteisistä vuosista – muun muassa hauskan sattumuksen kesältä 1973, eli vuosi ennen Juicen suuren suosion aikaa.

Juice tuli kesällä käymään mun luona Helsingissä ja sillä oli niin repaleet farkut, että perse paistoi. Nykyisinhän se on muotia, mutta silloin se oli vastenmielisen näköistä. Mä sponsoroin sille Mic Macista ehjät housut. Ei sitä silloin arvannut, että vuoden päästä se on Suomen ykkösartisti, Alatalo kertoo.

Vuonna 1983 Juicen silloinen yhtye Grand Slam oli samaan aikaan keikalla Suonenjoella Eppu Normaalin kanssa. Eppujen solistin Martti Syrjän mieleen päivästä on jäänyt hyvin kostea muisto.

 Sitten mentiin Suonenjoelle ja Grand Slamin bussissa oli monta laatikkoo Vermut Biancoo. Muu porukka lähti jonnekin ja mää jäin Leskisen kanssa istumaan iltaa. Aamulla me laskettiin pullot, ja se oli jotain neljätoista tyhjää Biancopulloo. Muutamassa tunnissa. Kyllä minäkin niihin talkoisiin osallistuin tarmokkaasti ja varmaan muutaman pullon join, mutta Leskinen joi ne loput ja mää väitän, että se veti toistakymmentä pulloo, Syrjä muistelee kirjassa.

Syrjään liittyy myös toinen kirjassa esiin tuleva hauska muisto. Vuonna 1979 Juice nimittäin heitti keikan Eppu Normaalin laulajana. Martti Syrjä oli sairastunut aivokalvontulehdukseen ja makasi kotonaan neljänkymmenen asteen kuumeessa. Eppu Normaalilla oli sovittu keikka Porissa, joten Juice päätti lähteä tuuraamaan.

– Siihen aikaan meni vielä läpi tommonen, että joku kummajainen Eppu Normaali tulee keikalle ja solistina onkin Juice Leskinen. Juice oli sen verran kova nimi kumminkin, ettei yleisö pyytäny rahoja takasin. Mun mielestä se oli ihan hyvä keikka, Juice jutteli yleisölle mukavia ja mää lauloin tueks. Keikan jälkeen kävi kyllä niin, että Leskinen nukahti takahuoneeseen, sen verran oli lipitetty Vermuttia päivän aikana, Eppujen Pantse Syrjä kertoo kirjassa.

Nykänen sai onnittelusähkeen

Paljon Juicen tekstejä levyttänyt, samalla Love Recordsilla kirjoilla ollut Maarit Hurmerinta muistelee kirjassa paitsi ensimmäisiä kohtaamisiaan Juicen kanssa, myös 1980-luvun loppua, jolloin tällä meni melko huonosti.

– Se oli hirveen surullinen vierailu, Juice oli tosi iso ja se sano mulle, että ei tää ole syömisellä hankittua, ei hän ole tänäänkään syöny mitään, juonu vaan. Mutta että jos huomenna koittais yhden tai kaks lihapullaa syödä, Hurmerinta muistelee erästä vierailuaan Juicen luona.

Hän kertoo Juicen olleen aina hyvin rohkaiseva ja kannustava häntä kohtaan.

– Muistan sellasenkin tapauksen kun musta tehtiin Suomen Kuvalehteen juttu ja mä katoin sen jutun kuvaa, että ei herrajumala… Nyt tää naurattaa, mutta silloin mä olin niin turhamainen blondi, että olin ihan kauhuissani. Mut Juice soitti mulle ja sano, että tosi hienoa Maarit, susta oli tosi upea juttu Suomen Kuvalehdessä. Siinä kohti mulla jotenkin helpotti.

Kirjassa ääneen pääsee hieman yllättäen myös maailman paras mäkihyppääjä Matti Nykänen. Vuonna 1982 Nykänen oli voittanut MM-kultaa ja sai tietysti lukuisia onnitteluja. Niiden joukossa oli myös sähke Juice Leskiseltä.

– Minä olin tykänny Juicen musiikista aina ja se puree vielä tänäkin päivänä, se on vahvaa musiikkia, jossa on vahva sanoma. Hänen biisit ja kappaleet ei oo pinnallisia ollenkaan, sanoma ei jää kellekään epäselväksi. Mulla oli sillon julkisuuden valokeilaan joutuminen vasta aluillaan, ja Juice oli sillon ollu siinä jo pidemmän aikaa. Mä oon monesti miettiny, miten se julkisuus häneenkin vaikutti ja harmittaa, kun näistä ei tullu koskaan keskusteltua hänen kanssaan, Nykänen kertoo kirjassa.

Mies osoitti aseella

Olli Lindholm kertoo Juicen olleen suuri innoittaja hänen Yö-yhtyeelleen sen alkuvuosina.

– Maaliskuussa 1983 me oltiin jo Köyliön Lallintalolla Juice Leskinen Grand Slamin lämppäreinä, ja siellä oli disco toisella puolen huvipaikkaa. Juice ehdotti, että eiköhän soiteta niin kovaa, että disco ei kuulu ollenkaan. Me oltiin sellasesta pyynnöstä tosi otettuja, ja sinä iltana koko meidän bändi istu Juicen ympärillä kuuntelemassa sen juttuja, Lindholm muistelee.

Popedan nokkamies Pate Mustajärvi muistelee niin ikään olleensa Juicen Grand Slamin kanssa samalla keikalla vuonna 1983, kun eräs innokas nimikirjoituksen pyytäjä kaivoikin pistoolin esiin ja osoitti sillä

– Leskinen istu siinä, ja se ei niin kun… ei ilmekään värähtäny. – – Mää en oo siitäkään varma, että kuka sen jätkän sai siirrettyä bussin ovelle ja jostain siihen tuli konnat, jotka pisti sen jätkän nippuun. Se oli hirveetä sekamelskaa se tilanne, mutta Jussi oli ihan tyynenä koko ajan. Se katto sitä jätkää sillai, että anna tulla vaan. Ei se ollu missään kännissä, se vaan katto. Ehkä se siinäkin kohtaa ajatteli, että et sää mulle pärjää eikä mulle voi käydä näin, Mustajärvi kertoo.

Hurriganes-legenda Remu Aaltosen kanssa Juicella oli nuorempina ollut kahnauksia, mutta vuonna 2002 Juice, Remu ja Dave Lindholm lähtivät yhdessä kiertueelle. Remu muistelee kirjassa toimineensa kiertueella tavallaan myös Juicen stylistina. Hän nimittäin löysi kirpputorilta tälle täydellisen keikka-asun.

– Mä löysin yhdestä paikasta todella hienon tummansinisen samettipuvun.  – –  Mä menin hotelliin sanoon Juicelle, että nyt tulee stailaaja täältä, pannaan jätkä formiin. Se pani sen puvun päälleen ja se oli kun Jussille tehty, se oli ihan monttu auki, Remu kertoo kirjassa.

Lue myös:

    Uusimmat