Tahdonvoima on menestymisessä tärkeämpää kuin älykkyys

Filosofi Esa Saarisen oppipoika Frank Martela, 31, on tänä syksynä tullut tunnetuksi julkaisemastaan kirjasta Tahdonvoiman käyttöohje. Martelan mukaan tahdonvoima on yksi tärkeimmistä asioista elämässä menestymisen takana, oli kyse sitten työelämästä kuin sosiaalisesta elämästä. Mutta mitä Martela tarkkaan ottaen tarkoittaa tahdonvoimalla?

– Tahdonvoima on kykyä saada aikaiseksi niitä asioita, mitä haluaa saada aikaan. Lähtökohta on se, että meidän mielessämme on erilaisia haluja. Halutaan suklaata tai halutaan laihduttaa ja niin edespäin. Meidän sisällämme tapahtuu taistelu näiden asioiden välillä. Tahdonvoimaa on valita se vaihtoehto, joka on meidän arvojemme ja pitkän tähtäimen mukainen, eikä antautua niille hetken mielijohteille, Martela sanoo.

Korkealla tahdonvoimalla varustetut opiskelijat pärjäävät koulussa

Martelan mukaan monet tutkimustulokset tukevat oletusta, että tahdonvoimalla on paljon suurempi rooli elämässä onnistumisessa kuin aikaisemmin on ajateltu. Ennen menestymisen avaimena pidettiin ennen kaikkea älykkyysosamäärää.

– Kun on tutkittu amerikkalaisten college-opiskelijoiden tahdonvoimaa ja älykkyysosamäärää, niin on käynyt ilmi, että tahdonvoima ennustaa paremmin menestystä koulussa kuin korkea älykkyysosamäärä. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin kadetteja. Mitattiin niin heidän älykkyysosamääräänsä kuin tahdonvoimaa ja muita ominaisuuksia siinä koulutuksen alussa, ja jälleen kerran huomattiin, että tahdonvoima ennusti paremmin menestystä tässä koulussa kuin älykkyysosamäärä, fyysinen kunto tai muu mitattu ominaisuus, Martela kuvailee.

Luulisi kuitenkin, että on olemassa jonkunlaiset rajat, minne omilla henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan voi päästä. Vai voiko lukihäiriöisestä tulla äidinkielen opettaja?

– Jotkut rajat ovat tietysti olemassa, mutta tahdonvoimalla pääsee sinne rajalle asti. Jos tahdonvoima puuttuu, niin sitten ei pääse ikinä testaamaan, mihin asti olisi mahdollisuuksia päästä, Martela toteaa.

Ympäristön ja omien tapojen muokkaaminen tukevat tahdonvoimaa

Miten omaa tahdonvoimaa voi sitten parantaa, jos haluaa elämässään saavuttaa jonkun tietyn asian?

Martelan mukaan, olennaista on se, ettei kannata luottaa tahdonvoimaan itsessään. Jos ympäristön onnistuu muokkaamaan sellaiseksi, ettei voi epäonnistua, niin se helpottaa tahdonvoiman kanssa taistelemista. Ympäristön ja omien tapojen muokkaaminen ovat hänen mukaansa tehokkaimmat tavat saada oikeita asioita aikaan.

– Konkreettinen esimerkki ympäristön muokkaamisesta voisi olla Harvardin yliopiston tutkija Shawn Achor, joka halusi lukea enemmän kirjoja ja katsoa vähemmän televisiota. Saavuttuaan kotiin hän kuitenkin lösähti sohvalle ja jäi aina tuijottamaan televisiota koko illaksi. Ongelma oli kynnys sohvan ja kirjojen välillä.

– Hän päätti tehdä asiat toisella tavalla ja otti kaukosäätimestä patterit pois ja vei kaukosäätimen makuuhuoneen laatikkoon, ja asetteli hyviä kirjoja siihen sohvan viereen. Siinä vaiheessa kun hän lösähti sohvalle, niin telkkarin katsominen olikin kynnyksen takana. Hänen pitäisi nousta, mennä makuuhuoneeseen ja hakea patterit. Siihen menee se 20 sekuntia. Mutta se kirja oli siinä käden ulottuvilla. 20 sekunnin kynnyksen rakentaminen ratkaisi tämän ongelman, Martela kertoo.

– Samanlainen esimerkki voisi olla, että jos haluaa mennä aamulla lenkille, niin laittaa lenkkivaatteet illalla valmiiksi. Siten kynnys on vähän matalampi, hän sanoo.

Jokainen voi näiden esimerkkien valossa miettiä, miten ympäristöä voisi muuttaa tukemaan niitä päämääriä, jotka itselle ovat tärkeitä ja merkityksellisiä.

Filosofi hyödyntää itse tahdonvoimaa aikatauluttamalla työpäivänsä järkevästi

Kirjailija ja filosofi hyödyntää itse tahdonvoimaa urheilusuorituksissa sekä tavallisen työpäivänsä aikana. Martela on suunnittelut työpäivänsä sellaiseksi, että hän keskittyy aamupäivisin kirjoittamiseen, koska kirjoittaminen on hänen työssään keskeistä ja hänen vireystasonsa on aamupäivisin parhain. Iltapäivät on puolestaan omistettu pienemmille työtehtäville.

– On olennaista suunnitella työpäivänsä siten, että tekee haastavimmat hommat parhaassa vireystilassa ja triviaalimmat hommat sitten iltapäivän väsyneempinä tunteina.

Martela kertoo olleensa kiinnostunut tahdonvoimasta ja motivaatiosta jo pitkään, eikä hänellä itsellään ollut mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi saanut hänet innostumaan aiheesta.

– Kävin eilen juoksemassa elämäni toisen maratonin ja siinä sitten muiden kanssa vitsailin, että nyt testataan näitä työkaluja. Jos pääsen maaliin, niin kirja toimii ja jollen pääse maaliin, niin pitää kirjoittaa uusi kirja, hän nauraa.

Lue lisää Frank Martelasta ja hänen uudesta kirjastaan

Lue myös:

AVA / Emmi Maaranen

Kuvat: Shutterstock