Taantuma lisännyt rahanpesurikoksia

Suomessa tehdään yhä enemmän rahanpesurikoksia. Yleisin rahanpesutarina on tavallisen yrityksen konkurssivaara.

- Esimerkiksi yrityksellä lähtee menemään huonosti, niin yritysten vastuuhenkilöt sotkevat yrityksen lailliset rahat ja omat varat keskenään ja häivyttävät omat varat siten, että voivat jatkaa laillista liiketoimintaa näillä yrityksestä viedyillä rahoilla, kuvailee rikosylitarkastaja Olli Kolstela KRP:n rahanpesun selvittelykeskuksesta.

Rahanpesun valvonnasta vastaavat useasti pankit. Kun uusi rahanpesulaki tuli voimaan vuosi sitten elokuun alusta, pankeille annettiin vuoden siirtymäaika rahanpesunvalvonnan tehostamiseen. Uudistusaika on nyt ummessa, mutta kaikki ei ole vielä valmista.

- Tällä hetkellä osa näistä hankkeista on tehty ja loppujen osalta on suunnitelma olemassa, että miten nämä tullaan viemään läpi, kertoo turvallisuuspäällikkö Reijo Lähde OP-Keskuksesta.

Vaikka Suomen rahanpesun valvontaa pidetään yleisesti hyvänä, kansainvälinen rahanpesulaki vaatii pankeilta entistä tarkempaa asiakasseurantaa. OP-Keskuksen mukaan vuoden siirtymäaika tarvittaville uudistuksille oli liian lyhyt.

Viime vuonna rahanpesuepäilyjä ilmoitettiin keskusrikospoliisille yli 20 000. Tänä vuonna ilmoituksia on tehty kesäkuun loppuun mennessä runsaat 13 000. Keskusrikospoliisissa ennustetaan, että taantuma lisää rahanpesuyrityksiä entisestään.

- Näin tapahtui viime laman aikaan 90-luvulla, että talousrikokset lisääntyivät ja tällä hetkellä on merkit ilmassa ja tilastotkin näyttävät, että rahanpesu ja talousrikollisuus tulee lisääntymään, summaa KRP:n Kolstela.

Katso Mari Karppisen juttu (Seitsemän uutiset 12.9.2009)

Lue myös:

    Uusimmat