Euroopan yhdentyminen on tehnyt rajojen ylittämisestä helppoa ja nopeaa, mutta tähän tuudittautuneena matkalla voi sortua kalliisiin virheisiin.
Autoilijoita koskevat määräykset muuttuvat vauhdilla ja esimerkiksi erilaiset ajokieltoalueet ja ympäristövyöhykkeet sanktioineen lisääntyvät koko ajan. Joissakin maissa maksullisille moottoriteille on helppo ajaa vahingossa maksamatta ja virhe selviää vasta kun sakko tulee perässä kotiin.
Eri maiden sakotuskäytännöt eroavat toisistaan selvästi. Ongelmia aiheuttavat myös vieras kieli ja suomalaisittain erikoiset kiellot. Etenkin Italiassa ja Saksassa lisääntyneet keskustojen ajokiellot saattavat jäädä huomaamatta, mistä seurauksena on sakko.
Italiassa poliisilla on 360 päivää aikaa lähettää sakko ja sakon perimiseen on aikaa viisi vuotta sakon langettamispäivästä alkaen. Italiasta tulleisiin sakkovaatimuksiin on syytä suhtautua vakavasti erityisesti, mikäli aikoo tulevaisuudessa matkustaa uudestaan Italiaan. Uhkana on jopa auton takavarikointi, jos Italiassa käy ilmi, että sakot ovat maksamatta.
0:31
Puolassa sakon voi maksaa saman tien
Viranomaiset eivät kaikkialla tarjoa edes mahdollisuutta jättää sakkoa maksamatta, vaan matka jatkuu vain lompakkoa kaivamalla. Varsinkin pienempiä sakkoja voi joutua maksamaan heti, mutta joskus puhutaan satojen eurojen summista, mikä tekee ikävän loven matkakassaan.
Esimerkiksi Puolassa poliisilla on oikeus periä sakot paikan päällä. Sakot voi maksaa myös luottokortilla tai matkapuhelimella. Jos ei maksa heti, asia viedään maistraattiin ja sakko on maksettava kolmen päivän kuluessa. Latviassa taas poliisilla ei ole oikeutta maksattaa sakkoja paikan päällä, mutta sakko on maksettava 30 vuorokauden kuluessa.
Sakot ulkomailta CBE-direktiivin perusteella
Suomalainen autoilija voi saada sakkoja ulkomailta joko EU:n puitepäätöksen nojalla Oikeusrekisterikeskukselta tai CBE-direktiviin nojautuen suoraan muiden EU-maiden viranomaisilta.
CBE-direktiivillä 2011/82/EU (CBE tulee sanoista Cross Border Exchange) säädellään toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon ja ajoneuvon omistajien ja haltijoiden tunnistamista ja tietojen vaihtoa. Haltijatietojen vaihtodirektiivin piiriin kuuluvat muun muassa ylinopeus, turvavyön käytön laiminlyönti, punaisen liikennevalon noudattamatta jättäminen ja matkapuhelimen tai muun viestintävälineen laiton käyttö ajon aikana.
Esimerkiksi Viron viranomaiset lähettävät ylinopeussakkoja kaikkiin EU-maihin suoraan rikkeen tehneille ja saa ajoneuvojen omistaja- ja haltijatiedot Euroopan-laajuisen Eucaris-järjestelmän kautta.
Ulkomaiset ajoneuvot tehotarkkailussa
Joissakin Euroopan maissa on käytössä sähköinen e-vinjetti -tiemaksujärjestelmä, jossa auton tiedot rekisteröidään nettipalvelussa. Maksuja valvotaan moottoriteiden ohella myös liittymissä ja ohikulkuteillä. On erittäin tärkeää tarkastaa vinjettiä ostettaessa, että voimassaoloaika, auton rekisteritunnus sekä kansallistunnus ovat oikein.
Viranomaiset tarkistavat ajoneuvojen maksut elektronisesti kameravalvonnan avulla ja tutkivat ajoneuvon rekisteröintitunnuksen, maksetun maksuluokan ja sähköisen tiemaksun voimassaolon. Kyseessä on tien laiton käyttö, jos on laiminlyönyt maksun tai maksu ei ole vielä tai enää voimassa. Tällöin on maksettava jälkimaksua, jonka suuruus vaihtelee ajoneuvoluokan mukaan.
Sakkoperusteet vaihtelevat
Sakkojen määräytymisperusteet ja summat vaihtelevat huomattavasti jopa eri EU-maiden välillä. Myös periaatteet haltijavastuusta vaihtelevat maakohtaisesti. Esimerkiksi Italiassa ajoneuvon haltijaksi tai omistajaksi rekisteröintitodistuksessa merkitty henkilö vastaa ajoneuvolla tehdyistä liikennerikkeistä, vaikka ei itse olisi lainkaan ollut mukana ajoneuvossa rikkeen tapahtumahetkellä.
Muuallakin kuin Suomessa ollaan siirtymässä entistä enemmän ”peltipoliisien” kontrolliin. Usein rangaistus saadaan automaattikameroiden valvonnasta, ei niinkään varsinaisten poliisien kirjoittamana.
Perästä kuuluu
Suomalainen autoilija voi saada sakkoja ulkomailta myös CBE-direktiiviin nojautuen suoraan muiden EU-maiden viranomaisilta. Jos sakkoa ei makseta, sen ulosottoperintä voi kuitenkin tapahtua vain oikeusrekisterikeskuksen kautta. Sakon vapaaehtoista maksua kuitenkin edistetään usein ilmoittamalla, että sakon määrä esimerkiksi kaksinkertaistuu, ellei sakkoa ole määräajassa maksettu.
EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteistyöstä rikosoikeudellisten sakkojen täytäntöönpanossa. Vuodesta 2007 lähtien on Suomessa asuvalta henkilöltä voitu periä toisessa EU-jäsenmaassa tuomittu sakko. Vastaavasti Suomi voi lähettää täällä tuomitun sakon täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan. Yleensä kyse on liikennerikkomuksista ja ylinopeudesta. Sakkojen summat vaihtelevat alle 70 euron sakoista jopa tuhansiin euroihin. Hallinnollisia seuraamuksia ei direktiivin mukaan järjestelmän kautta peritä, joskin horjuvuutta voi esiintyä siitä, mikä on hallinto-oikeudellinen seuraamus.
Lähde: Autoliitto