Moni autoilija luuli löytäneensä keväällä nokkelan säästökeinon – sadoille kallis lasku: "En toivo tällaisia seurauksia kenellekään"

7:37
Korona-aika on näkynyt tien päällä paitsi vähentyneinä liikennemäärinä, myös kovien ylinopeuksien merkittävänä kasvuna.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta voi tulla todella iso lasku. Ilmiöstä on seurauksena myös miljoonien eurojen lovi valtion budjettiin.

Kerroimme keväällä, että maalis-huhtikuun taitteessa Suomessa poistettiin liikennekäytöstä yhden ainoan viikon aikana yli 30 000 ajoneuvoa. Maaliskuun loppuun mennessä käytöstä oli Traficomin tilastojen mukaan poistettu Suomessa yhteensä noin 120 000 ajoneuvoa.

Ajoneuvojen rekisteröintien seurannasta vastaava päällikkö Anne-Mari Erkkilä Traficomista arvioi koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vaikuttaneen keväällä poistojen määrään.

– Yleisellä tasolla voitaneen todeta, että kun liikkumista on rajoitettu ja vähennetty ja esimerkiksi etätöitä tehdään hyvin paljon, on ajoneuvojen tarve luonnollisesti vähentynyt, Erkkilä totesi huhtikuussa.

Ennätysmäärä kärähtäneitä

Liikennevakuutuskeskuksen mukaan noin 470 kuljettajaa jäi toukokuussa kiinni liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta. Piikki on  sen mukaan suurin vuosikausiin. Normaalisti kuljettajia narahtaa kuukausittain 200–300.

Vaikka osa rikkomuksista onkin varmasti tahattomia, maksetaan niistäkin kova hinta. Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ei saa ajaa liikenteessä lainkaan.

Mikäli poliisi tapaa liikenteessä liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon, voidaan sen kilvet viedä. Lisäksi seurauksena on takautuvia maksuja, kuten korotettuja vakuutusmaksuja ja tyypillisesti myös ajoneuvovero.

Maksut lasketaan koko siltä ajalta, kun ajoneuvo on ollut poistettuna liikennekäytöstä, vaikka sillä olisikin ajettu luvatta vain yhtenä päivänä. Maksuseuraamuksia tulee myös huolimatta siitä, onko liikennevakuutus irtisanottu vai merkitty niin sanotusti passiiviseksi poiston ajaksi.

– Keväällä koronaepidemian alkaessa ajoneuvoja poistettiin liikennekäytöstä tavallista enemmän, esimerkiksi etätöiden ja taloudellisten syiden vuoksi. Ja tavallista enemmän jäätiin sitten myös kiinni näillä ajoneuvoilla luvatta ajamisesta, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen toteaa.

Jumppanen uskoo, että joukossa oli luultavasti paljon tahattomiakin unohduksia. Monilla narahduksen takana saattoi kuitenkin olla liian suureksi käynyt houkutus hoitaa esimerkiksi vain yksi kauppareissu. 

– Kauppareissun hinta nousee kalliiksi, kun ajoneuvon vakuutusmaksut pitää maksaa korotettuna kuukausien ajalta, ei vain tuon yhden luvattoman reissun ajalta, Jumppanen korostaa.

Liikennevakuutus tuo turvaa

Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan kolarin syyttömälle osapuolelle sekä omaisuus- että henkilövahingot. Suomessa ajoneuvon omistajan liikennevakuutus kattaa myös hänen omat henkilövahinkonsa, vaikka hän olisi aiheuttanut kolarin.

Mikäli ajoneuvon liikennevakuutus on kokonaan irtisanottu, ajoneuvon omistaja ei saa lainkaan korvauksia. Ei esimerkiksi siinäkään tapauksessa, vaikka olisi vammautunut työkyvyttömäksi.

Syyttömien osapuolten korvausten takaamiseksi Liikennevakuutuskeskus perii liikennevakuutuksensa laiminlyöneiltä vakuuttamattomuusmaksut takautuvasti.

– Takautuvat maksut ja vahingonkorvauksia ilman jääminen voivat tulla erittäin kalliiksi. En toivo tällaisia seurauksia kenellekään. Huolehtikaa ajoneuvonne velvollisuuksista. Kun ajoneuvolla ajetaan, sen tulee olla rekisteröitynä liikennekäyttöön ja lakisääteisen liikennevakuutuksen voimassa, Jumppanen kiteyttää.

Yhä useampi jää kiinni

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta narahtaneiden määrä on kasvanut joka vuosi. Kaikkia tapauksia ei kuitenkaan saada kiinni nykyisen valvonnan keinoin.

– Ajoneuvonsa velvollisuuksien laiminlyövien takia valtion budjettiin jää saamatta useiden miljoonien eurojen edestä ajoneuvoveroja. Lisäksi viime kädessä liikennevakuutuksen laiminlyönnit voivat nostaa vakuutusten hintoja, jos aiheutuneiden vahinkojen korvauksia ei saada katettua laiminlyöntimaksuilla. Ongelmaan puuttuminen valistuksella ja valvontateknologian kehittämisellä on valtiovallan, vakuutusyhtiöiden ja asiansa huolellisesti hoitavien autoilijoiden yhteinen asia, Jumppanen painottaa.

Lähteet: Liikennevakuutuskeskus, Traficom

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja