Syytteet nurin laajassa ihmiskauppajutussa rakennusalalla – oikeuden mukaan syytettyjen toiminta ei täytä ihmiskaupan tunnusmerkistöä

Lue myös: KRP epäilee törkeää ihmiskauppaa rakennusalalla – työntekijöitä Latviasta ja Virosta pakkotyön kaltaisiin oloihin

Näyttöä ei oikeuden mukaan löytynyt siitä, että syytetyt olisivat pitäneet työntekijöitä määräysvallassaan. Syyttäjän mukaan rakennustöihin houkutellut virolaiset ja latvialaiset joutuivat Suomessa pakkotyöhön ja heitä muun muassa pahoinpideltiin heidän vaatiessaan palkkojaan. Syyttäjä katsoi, että työntekijät erehdytettiin toimimaan niin sanottuina kevytyrittäjinä. Asiassa asianomistajan eli uhrin asemassa oli 11 ihmistä.

Suomalaisia yrityksiä ei epäilty

Syytetyt tekivät syyttäjän mukaan rikokset järjestäytyneenä rikollisryhmänä yhdessä ja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta. Keskusrikospoliisin mukaan osa jutun johtohenkilöistä ja taustavaikuttajista on Virossa luokiteltu järjestäytyneen rikollisuuden jäseniksi.

Suomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa uhrit ovat työskennelleet, ei epäilty rikoksista asiassa.

Lue myös: Palkatonta työtä, painostusta, uhkailua ja pahoinpitelyjä – KRP tutkii jopa tuhannen uhrin törkeää ihmiskauppavyyhtiä rakennusalalla

Riippuvuus työnantajasta jäi näyttämättä

Käräjäoikeuden mukaan syytettyjen toiminta ei miltään osin täytä ihmiskaupan tunnusmerkistöä.

–  Kun mikään teonkuvauksessa kuvattu ihmiskaupparikoksen kolmesta osatekijästä ei ole täyttynyt, eikä vastaajien menettely miltään osin täytä ihmiskaupan tunnusmerkistöä, ei ole tarpeen arvioida, onko (asianomistaja) työntekijäaseman sijasta rekisteröity niin sanotuksi kevytyrittäjäksi ja onko kevytyrittäjyys ollut teonkuvauksessa kuvatuin tavoin keinotekoista, tuomiossa sanotaan kunkin asianomistajan kohdalla.

Olisivat voineet lopettaa halutessaan

Oikeuden mukaan työntekijät ovat lopettaneet tai heillä on ollut mahdollisuus lopettaa työskentely niin halutessaan.

–  Näyttämättä on jäänyt, että (asianomistaja) olisi teonkuvauksen mukaisesti ollut taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvainen työnantajaa kohtaan. Pelkästään mahdolliset saatavat eivät esitetyissä oloissa muodosta lainkohdassa tarkoitettua riippuvuussuhdetta, tuomiossa sanotaan.

Oikeuden mukaan väite siitä, että pääosa työntekijöiden palkoista olisi jäänyt maksamatta, jäi ilman riittävää tukea.

Lue myös: "Ihminen ei tunnista sitä, että hänelle tehdään pahaa, vaan saattaa jopa ajatella olevansa syyllinen" – tällaista on ihmiskauppa Suomessa

Väite väkivallasta jäi epäselväksi

Käräjäoikeuden mukaan näyttöä ei löytynyt myöskään siitä, että vastaajat olisivat pitäneet työntekijöitä määräysvallassaan tai rajoittaneet heidän elämäänsä.

Tuomion perusteella tiedot asunnolla tapahtuneesta väitetystä väkivallasta olivat epäselviä.

–  Kun teonkuvauksissa ei ole edes väitetty (yhden syytetyistä), tai kenenkään muunkaan nimetyn henkilön, pahoinpidelleen (asianomistajaa), asiassa ei ole tarpeen, enemmälti arvioida sitä, täyttyykö jonkin vastaajan osalta pahoinpitelyn tunnusmerkistö tai onko tilanteessa ollut jokin oikeuttamisperuste.

Oikeus hylkäsi kaikkien 11 syytetyn syytteet törkeistä ihmiskaupoista. Niiden sijaan osa syytetyistä tuomittiin vähäisemmistä rikoksista, kuten huumausaineen käyttörikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.