Suomen ja Viron keskusrikospoliisit ovat tutkineet epäiltyä törkeää ihmiskauppaa rakennusalalla. Poliisi epäilee, että työntekijöitä on houkuteltu Latviasta ja Virosta Suomeen pakkotyön kaltaisiin oloihin.
Rikoksella hankittua hyötyä epäillään kertyneen noin 2,3 miljoonaa euroa, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) tiedotteessa tiistaina.
Tapauksesta on hiljattain nostettu syytteet 11:tä henkilöä vastaan, kertoo Syyttäjälaitos. Juttua on määrä käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa. Epäillyistä kymmenen on virolaisia ja yksi suomalainen, kertoo KRP.
Poliisi arvioi, että epäillyssä rikoskokonaisuudessa on pestattu satoja työntekijöitä ulkomailta Suomeen vuosina 2020–2022. He ovat olleet pääasiassa Latvian, Viron ja Ukrainan kansalaisia.
– Poliisin tietojen mukaan epäillyt ovat esimerkiksi käyttäneet hyväksi asianomaisten kielitaidottomuudesta ja varattomuudesta johtuvaa riippuvaista asemaa työnantajasta. Lisäksi esitutkinnassa epäillään, että osaan työntekijöistä on kohdistettu väkivaltaa ja sillä uhkailua, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen KRP:stä tiedotteessa.
Lakia kierrettiin kevytyrittäjyydellä
Työntekijöiden palkkoja on poliisin mukaan useassa tapauksessa jätetty osittain tai kokonaan maksamatta. Keskeinen keino on ollut rekisteröidä työntekijät kevytyrittäjiksi laskutuspalveluyritykseen, vaikka he eivät ole itse edes tienneet järjestelystä tai ymmärtäneet, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa.
Poliisin mukaan kyseessä on kuitenkin ollut työsopimuslain mukainen työsuhde.
Lue myös: Toistakymmentä ihmistä sai syytteet helsinkiläiseen katujengiin liittyvistä huume- ja väkivaltarikoksista – ryhmän nimi viittaa postinumeroon Itä-Helsingissä
– Kevytyrittäjyys on mahdollistanut uhrien palkan pienentämisen keinotekoisesti vähentämällä siitä erilaisia kuluja, kertoo tutkinnanjohtaja Heinonen.
Luvatun ilmaisen asumisen sijaan asunnosta Suomessa piti maksaa, kertoo poliisi. Työpäivät ovat olleet pitkiä, eikä taukoja päässyt pitämään.
Poliisin mukaan useiden työntekijöiden palkat ovat jääneet niin pieniksi, että he ovat velkaantuneet työnantajalleen. Palkkaa saatettiin pienentää esimerkiksi poissaolojen vuoksi tai sillä perusteella, että työntekijä käytti puhelinta työaikana.
– Useat uhrit ovat olleet tilanteessa, jossa heillä ei ole ollut varaa palata Suomesta kotimaahansa, vaan ovat joutuneet jatkamaan työskentelyä, vaikkeivät olisi halunneet, sanoo Heinonen.
Suomalaisia yrityksiä ei epäillä rikoksesta
Poliisin mukaan tutkinnassa on tähän mennessä löydetty 21 epäillyn rikoksen uhriksi joutunutta. Uhrien määrä voi kuitenkin olla paljon suurempi, arvioi poliisi.
– Asianomistajat eivät välttämättä tiedä joutuneensa rikoksen uhriksi. Suomesta kotimaahansa palanneiden uhrien tavoittaminen on myöskin osaltaan haastavaa, Heinonen luonnehtii.
Osa epäillyn rikoskokonaisuuden johtohahmoista on Virossa luokiteltu järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimineiksi henkilöiksi. Toiminnan keskiössä olevaan yritykseen on kuitenkin nimetty suomalainen toimitusjohtaja, jolla ei poliisin mukaan ole ollut todellista toimivaltaa yrityksessä.
Lue myös: Käräjäoikeus tuomitsi nepalilaisravintoloita pyörittäneen pariskunnan ehdolliseen vankeuteen työntekijöiden kohtelusta
– Hänet on nimetty yrityksen johtoon, jotta yritys näyttäisi paremmalta ulospäin ja rikollinen toiminta olisi vaikeammin havaittavissa, rikoskomisario Heinonen kertoo.
uomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa Suomeen houkutellut työntekijät ovat työskennelleet, ei epäillä rikoksista.
Jutussa on nostettu syytteet 11 törkeästä ihmiskaupasta sekä muun muassa törkeästä eläkevakuutusmaksupetoksesta ja ampuma-aserikoksesta.