Oulussa toimittiin huhtikuussa vaalilain vastaisesti, kun eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä ihmisiä käännytettiin pois äänestyspaikalta, syyttäjä sanoi maanantaina.
Kyse oli ennakkoäänestyksen viimeisestä päivästä Oulun pääkirjastossa. Äänestysajan päätyttyä kello kahdeksalta illalla kirjaston virastomestari ilmoitti vielä jonossa olleille äänestäjille, että kirjasto sulkeutuu ja heidän pitää poistua rakennuksesta.
Vaalilain mukaan ajoissa äänestyspaikalle saapuneella äänioikeutetulla on kuitenkin oikeus äänestää ennakkoäänestysajan päättymisestä huolimatta.
Syyttäjän mukaan jonossa oli vielä noin 50 ihmistä, kun ovet suljettiin. Osa heistä ei voinut äänestää varsinaisena vaalipäivänä, joten heiltä jäi vaaleissa äänioikeus käyttämättä.
Rikoksesta epäiltiin virastomestaria, kahta vaalitoimitsijaa sekä Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaa. Ketään vastaan ei nostettu syytteitä.
Erikoissyyttäjä Hannu Koistisen mukaan epäiltyjen tarkoituksena ei ollut vaikuttaa vaalien tulokseen, eikä jutussa ollut näyttöä siitä, että he olisivat syyllistyneet vaalituloksen vääristämiseen.
Tulostimet hajosivat, jonot venyivät
Pääkirjaston virastomestari kertoi tutkinnassa, ettei tiennyt vaalilain sisällöstä. Vaalitoimitsijoiden olisi kuitenkin pitänyt puuttua virastomestarin toimintaan. Siihen, miksi näin ei tapahtunut, oli syyttäjän mukaan useita syitä.
Ensinnäkin päivä oli toimitsijoille poikkeuksellisen raskas teknisten ongelmien takia. Kirjastossa tulostimet hajosivat kesken päivän, mikä hidasti äänestystä ja aiheutti jonojen venymistä.
Syyttäjän mukaan virastomestarin toiminta tuli toimitsijoille yllätyksenä. Hän huomioi, että vaikka vaalitoimitsijat koulutetaan tehtävään, vaaleja järjestetään harvakseltaan eivätkä toimitsijat aina pysty sisäistämään vaalilain mukaisia velvollisuuksiaan yllätyksellisissä tilanteissa riittävän perusteellisesti.
Syytteitä ei nostettu
Syyttäjän mukaan tapahtumien kulkuun vaikutti myös se, että vaalitoimitsijat olivat suhteellisen kokemattomia ja virastomestari heitä iäkkäämpi.
– Tiiviin koulutuksen tehtävään saaneen ja lyhyen kokemuksen omanneen vaalitoimitsijan edellytykset asianmukaisesti reagoida poikkeuksellisen raskaan päivän jälkeen ilmaantuneeseen yllättävään tapahtumien käänteeseen ovat varmasti olleet heikommat kuin virkamiehellä tyypillisesti, Koistinen katsoi.
Olosuhteet huomioon ottaen syyttäjä piti vaalitoimitsijoiden syyllisyyttä rikokseen vähäisenä ja jätti syytteet nostamatta.
Syyttäjä teki päätöksen syyttämättä jättämisestä myös keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan osalta. Syyttäjän mukaan asiassa ei ollut tältäkään osin näyttöä rikoksesta.