Verinen diktaattori on hallinnut keskellä Eurooppaa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Pahin on vasta edessä, kirjoittaa Valko-Venäjällä syntynyt toimittaja Anna Egutkina.
Synnyinmaassani Valko-Venäjällä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit.
Edelliset, elokuussa 2020 pidetyt vaalit, päättyivät maan nykyhistorian massiivisimpiin mielenosoituksiin ja verisimpiin tukahduttamistoimiin. Loppukesästä 2020 diktaattori, maan presidentti Aljaksandr Lukashenka, ilmoitti voittaneensa presidentinvaalit ylivoimaisin kannatuslukemin. Vaalivilpistä tuohtunut kansa vyöryi kaduille.
Neljän ja puolen vuoden aikana kymmeniätuhansia valkovenäläisiä on tapettu, pidätetty, kuulusteltu, pahoinpidelty ja tuomittu sakkoihin. Pidätykset ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Valko-Venäjän vankiloissa on ihmisoikeusjärjestö Viasnan mukaan tällä hetkellä lähes 1 500 poliittista vankia. Vilpillisten presidentinvaalien kaikki presidenttiehdokkaat ovat edelleen telkien takana.
Länsimaat ovat heristäneet sormea ja vähin äänin hyväksyneet diktaattorin veriset teot Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä.
– Valkovenäläiset ilmaisivat hyvin selvästi mielipiteensä vuonna 2020 lähtemällä kaduille. He ilmaisivat halunsa elää demokraattisessa valtiossa. Valitettavasti Valko-Venäjän kansa jätettiin yksin tämän halunsa kanssa, sanoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Niznikau