Mainos

Urheilun harrastajien paineet voivat aiheuttaa syömishäiriöitä: "Halu pärjätä muita paremmin on usein sairastumiselle altistava tekijä"

Yle kertoi tällä viikolla voimistelijanuoren kuolleen anoreksiaan. Syömishäiriöliiton mukaan tietyissä lajeissa ulkonäköpaineet korostuvat ja siihen liittyvät paineet voivat altistaa harrastajia syömisen häiriöille. 

Syömishäiriöliiton Tampereen SYLI-keskuksen toiminnanohjaajan Anna Hasanin mukaan aktiivisesti tai ammattimaisesti liikuntaa harrastavien syömisongelmien kanssa kamppailevien määrää on vaikea arvioida, koska tapaukset jäävät usein diagnosoimatta. 

– Ne ovat usein epäselviä tai niin sanottuja rajatapauksia: esimerkiksi ortoreksiaa on varmasti melko paljon enemmän kuin niin sanotuilla tapaliikkujilla, sanoo Hasan, joka on koulutukseltaan fysioteraupeutti.

Ortoreksiaa sairastavalla on pakonomainen tarve syödä äärimmäisen terveellisesti. Se sulkee ruokavaliosta pois tavallisiakin ruoka-aineita ja voi johtaa erilaisiin puutostiloihin, Hasan kertoo.

– Huolta herättää enimmäkseen lasten ja nuorten liikunta ja siihen liittyvät asenteet ja suhtautuminen. Miten ravinnosta puhutaan, miten kehoa kommentoidaan, kommentoidaanko ulkonäköä vai suoritusta?

– Kehoon kohdistuvat vaatimukset ovat monella tavalla ylimitoitettuja ja epärealistisia ja varsin ristiriitaisia. Ristiriitojen keskellä elävä nuori on altis sokeasti uskomaan aikuista, jota hän ihailee tai kunnioittaa, Hasan sanoo.

Halu pärjätä voi altistaa sairastumiselle

Hasanin mukaan pelkona on, että nuori ottaa asioita kirjaimellisesti, eikä osaa suhteuttaa ohjeita itseensä ja omaan jaksamiseensa.

– Halu pärjätä jossakin asiassa paremmin kuin muut on usein sairastumiselle altistava tekijä. Usein tämä liittyy lopulta syömisen kontrollointiin, muita enemmän treenaamiseen ja niin edespäin, Hasan kuvaa. 

Periaatteessa kuka tahansa voi sairastua syömishäiriöön, mutta toisilla siihen on muita paremmat edellytykset.

– Nykyään tiedetään, että geneettinen alttius on merkittävä syömishäiriöiden puhkeamisessa. Eli sellainen nuori, jolla tämä geneettinen alttius on, voi sairastua jo "pelkästään" ravitsemustilan heikentymisestä ja nopeasta, vaikka pienestäkin, painon laskusta, Hasan kertoo.

Voimistelija kuoli anoreksiaan

Yle kertoi tällä viikolla, että kolme joukkuevoimistelua harrastanutta tyttöä sairastui anoreksiaan. Yksi tytöistä kuoli syksyllä.

Syömishäiriöliiton mukaan ulkonäkökeskeisissä lajeissa riski syömishäiriöön sairastumiseen on muita suurempi. Erityisesti näissä lajeissa sairastetaan anoreksiaa ja bulimiaa.

– On selvää, että esteettiset lajit sisältävät paljon elementtejä, jotka altistavat sairastumiselle.

– Vähissä vaatteissa esiintyminen on "kova paikka" varmasti sellaisenaan itse kullekin, erityisesti herkässä murrosiässä, jossa keho muuttuu ja vertailua ja epävarmuutta on paljon ilman mitään harrastuksen mukanaan tuomia paineitakin, Hasan sanoo.

Hasanin mukaan voimistelijoiden keskuudessa käydäänkin keskustelua siitä, ovatko lajin ulkonäkövaatimukset aikansa eläneitä ja voisiko voimistelija olla muunkin näköinen.

Valmentajien asenteet syyniin

Myös valmentajien asenteita ja käyttäytymistä valmennettaviaan kohtaan on syytä miettiä. 

– Kyse on sairastuneiden osalta ehkä enemmän siitä, miten esimerkiksi valmentaja saa lajin nimissä arvostella tai nipistellä valmennettavan kehoa tai osoitella ”huonoja” kohtia, syömishäiriöliiton Hasan sanoo.  

Voimisteluliitto ja Syömishäiriöliitto suunnittelevat parhaillaan laajempaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja valveutuneisuutta syömishäiriöistä.

– Voimisteluliitto on tällaisessa yhteistyössä nyt edelläkävijä, siellä suhtaudutaan asiaan vakavasti ja tiedostetaan selvästi esim. valmentajien koulutustarve. Toivottavasti muut lajiliitot tulevat perässä, Hasan toteaa. 

Koulutuksella apuja valmennukseen

Hasan muistuttaa, että osa valmentajista toimii vapaaehtoispohjalta eikä kaikilla ehkä ole koulutusta siihen, miten ulkonäköön liittyviä, lajiin kuuluvia asioita tulisi käsitellä.

– Kukaan ei varmastikaan tahallaan aiheuta lapselle tai nuorelle henkistä tai fyysistä pahoinvointia.

Hasan korostaa, että syyllistämisen sijaan nyt kannattaa kääntää katseet siihen, miten ikäviltä tapauksilta voidaan välttyä ja nuorten minäkuvaa parantaa ja tukea liikunnan avulla.

– Jos lajiin liittyy vahvasti asenteita, jotka eivät lasten ja nuorten luonnollista tervettä psyykkistä ja fyysistä kehitystä tue, on näitä asenteita syytä tarkastaa ja kyseenalaistaa.

– Valitettavasti jonkun lajin kohdalla jonkun yksittäisen valmentajan mielestä laihuus voi olla hyve. Näin ei kuitenkaan saa olla, Hasan toteaa.

Sairastunut kaipaa tukea

Paras tapa auttaa syömishäiriön kanssa kamppailevaa ihmistä on tukea häntä. 

– Parasta on kulkea rinnalla ja tehdä selväksi että tästä selvitään. Tehdä selväksi, että hän on arvokas ja rakastettu sellaisenaan ja että hän ei jää yksin asian kanssa.

Asioista ja sairaudesta myös saa ja pitää puhua, sanoo puolestaan Syömishäiriöliiton Tampereen SYLI-keskuksen koordinaattosi, toimintaterapeutti Ritva Näräkkä.

– Sairastunut ei mene rikki siitä, että asioista puhutaan, kunhan sävy on hyväksyvä eikä tuomitseva. Sen sijaan toisen puolesta ajattelu ja stereotypisointi, esimerkiksi sellainen, että ”kaikki syömishäiriötä sairastavat ovat laihoja nuoria tyttöjä”, ovat omiaan lisäämään ahdistusta, Näräkkä toteaa.

Häpeää ja syyllisyyttä sairastumisesta

On tärkeää päästä hoitoon mahdollisimman varhain silloin, kun sitä tarvitaan, koska muuten kyseessä voi ola hengenvaarallinen sairaus. Syömishäiriöstä ei toivuta yksin tai ilman hoitoa, ja esimerkiksi anoreksiaan voi kuolla ilman asianmukaista hoitoa.

Toiset kokevat tilanteensa niin toivottomina, etteivät usko hoidon auttavan. Sairastunut voi myös hävetä tilannetta ja ajatella, ettei ansaitse hoitoa. 

– Moni kertoo kohdanneensa päivittelyä ja kauhistelua, mikä on lisännyt häpeää ja syyllisyyttä omasta tilanteesta. On selvää, että tällainen ei ole asiallista, eikä myöskään paranna kenenkään hyvinvointia, Näräkkä kertoo.  

Hasan korostaa, että jokaista sairastunutta on kohdeltava omana ainutlaatuisena itsenään ihmisenä. 

– On tärkeää muistaa, että kukin syömishäiriöön sairastunut on yksilö – ei anorektikko tai bulimikko  – vaan ainutkertainen ihminen, jolla on omat ajatukset, tunteet ja unelmat, Syömishäiriöliiton Näräkkä toteaa.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.