Viime vuosien laajat metsäpalot Suomen lähialueilla, kuten kesinä 2014 ja 2018 Ruotsissa, ovat osoittaneet, että metsäpaloilla on kasvava rooli Fennoskandiassa.
Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloille suotuisat olosuhteet yleistyvät, arvioidaan selvityksessä, jonka ovat tehneet Suomessa useat tutkimuslaitokset ja viranomaiset yhdessä.
Tutkimuksessa käytiin läpi metsäpalojen esiintymistä, havainnointia, riskien mallintamista ja sammuttamista Fennoskandiassa.
Fennoskandiaan kuuluu Suomi, Ruotsi ja Norja sekä toisinaan myös Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa.
– Raportissa esitettyjen mallitulosten mukaan metsäpaloriski tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Näin ollen myös paloihin liittyvät haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto tiedotteessa.
Laajoissa metsäpaloissa vapautuu ilmakehään suuret määrät kasvillisuuteen sitoutunutta hiiltä, mikä puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Metsäpalot myös huonontavat ilmanlaatua paikallisesti ja niistä siirtyy ilmakehään ilmastoa lämmittävää mustaa hiiltä eli nokea.
Metsäpalojen vähäisyyden takia päästöt eivät kuitenkaan Fennoskandiassa ole maailmanlaajuisesti merkittäviä, tutkimusraportissa todetaan.
Sen sijaan metsäpalot lisäävät merkittävästi torjuntatyötä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Suurin osa metsäpaloista ihmisen aiheuttamia
Suurin osa metsäpaloista on ihmisten aiheuttamia, ja ne johtuvat esimerkiksi huolimattomasta tulen käsittelystä.
Ilmaston lisäksi myös metsän ominaispiirteet ja harjoitettu metsänhoito vaikuttavat tutkimuksen mukaan keskeisesti palojen syttymiseen, voimakkuuteen ja leviämiseen.
– Metsätyökoneiden aikaansaamat kipinät, erityisesti äestäen tehty maanmuokkaus lisäävät merkittävästi metsäpalojen syttymistä. Kuivimpina jaksoina maanmuokkaukset olisi viisaampaa jättää tekemättä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa.
Suomessa metsäpalojen torjunta on tehokasta tiheän metsäautotieverkoston, sopimuspalokuntajärjestelmän ja säännöllisten tähystyslentojen ansiosta.
Suurpalo on silti mahdollinen myös Suomessa, tutkimuksessa todetaan.
Metsäpalojen hillintä vaatii uudenlaisten havaintotyökalujen kuten satelliittien sekä miehittämättömien ilma-alusten hyödyntämistä.