Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä Pohjois-Euroopassa – tutkijat vaativat uusia laitteita havaita, hillitä ja ennakoida paloja

Kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin pitkällä aikavälillä metsäpalojen säännöllisyyttä ja laajuutta Fennoskandiassa.

Vaikka metsäpalot ovat näilläkin alueilla tyypillisiä, ne ovat pääosin pieniä eivätkä aiheuta merkittäviä yhteiskunnallisia häiriöitä. Tutkimusraportissa kuitenkin korostetaan, että metsäpalot lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Raportissa esitettyjen mallitulosten mukaan metsäpaloriski kasvaa tulevaisuudessa. Näin ollen myös paloihin liittyvät haittavaikutukset saattavat lisääntyä, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto sanoo raportin julkaisutiedotteessa. 

Vaikka metsäpaloriskin ei odoteta saavuttavan samanlaista tasoa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, ilmastonmuutoksen myötä paloille suotuisat olosuhteet yleistyvät.

Tämän takia tutkimuksen toteuttaneet tahot vaativat metsäpalojen hillitsemiseksi uudenlaisia havaintotyökaluja, kuten satelliittien ja miehittämättömien ilma-alusten hyödyntämistä sekä aiempaa tarkemmat paloriski- ja leviämisennusteet.

– Metsäpalot ovat suuri haaste, joka vaatii sekä monitieteistä tutkimusta että eri sektorien kuten pelastuslaitosten, sääpalvelun, metsäyhtiöiden ja metsänomistajien välistä läheistä yhteistyötä myös kansainvälisellä tasolla, Pelastusopiston tutkimusjohtaja Jarno Ruusunen sanoo tiedotteessa.

Suomen ulkoministeriön rahoittaman tutkimusprojektin koordinoi Ilmatieteen laitos ja siihen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Pelastusopisto, Hämeen ja Lapin ammattikorkeakoulut, sekä kansainvälisiä toimijoita, kuten Ruotsin Maatalousyliopisto.

Lue myös: Kalajoen metsäpalo toi palomies Einolle mieleen vuoden 1997 Tammelan suuren roihun, jossa liekit ylittivät valtatienkin: "Letkut jäivät siihen ja juoksimme karkuun"

Palojen riski kasvaa kaikkialla

Ilmaston lämmetessä metsänpohjan paloaines kuivuu entistä nopeammin. Tutkimuksen mukaan paloriski tulee kasvamaan kaikilla tarkastelualueilla, eli Pohjois- ja Etelä-Suomessa, Keski-Ruotsissa ja Karjalan tasavallassa.

Suomessa ja Keski-Ruotsissa myös palojen toistuvuus, paloala ja hiilipäästöt kasvavat. Palojen toistuvuuden ennakoidaan Karjalan tasavallassa laskevan väestötiheyden pienentymisen myötä, minkä takia paloala ja hiilipäästöt voivat myös pysyä matalampina.

Karjalan tasavallassa tilanne on tänä vuonna kuitenkin ollut poikkeuksellinen. Siellä on kuluvana vuonna syttynyt laskujen mukaan 256 paloa ja tuhoutuneen metsän kokonaismäärä on yli 11 000 hehtaaria.

Metsäpalojen lisääntymisellä Pohjois-Euroopassa on vaikutus myös arktisiin alueisiin, sillä ne tuottavat mustaa hiiltä eli nokea ja muita ilmakehään kertyviä kasvihuonekaasuja, jotka omalta osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutoksen etenemistä.

Paloala on pienentyntyt

Metsä- ja maastopalot ovat luonnollinen osa monia ekosysteemejä, mutta erityisesti suuret palot voivat aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista, taloudellista ja ekologista tuhoa. Tutkimuksen mukaan suurin osa metsäpaloista on ihmisten aiheuttamia, eli seurausta esimerkiksi tulen huolimattomasta käsittelystä tai metsänhakkuista.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa läpikäydyistä tilastoista käy ilmi, että metsäpalojen paloala, eli palaneen metsän määrä esimerkiksi hehtaareina, on Fennoskandiassa vähentynyt viimeisen 150 vuoden aikana.

Näin on muun muassa siksi, että metsistä tuli merkittävä raaka-aineiden lähde 1800-luvun aikana, mikä lisäsi suojelutoimenpiteitä. Suomessa vuotuinen paloala laski erityisen merkittävästi toisen maailmansodan jälkeen, Ruotsissa tätä aikaisemmin.

– Verrattuna muuhun Fennoskandiaan viimeisten vuosikymmenten aikana paloalat ovat pysyneet Suomessa alhaisina todennäköisesti tehokkaan palontorjunnan, tiheän metsäautotieverkoston ja metsärakenteen ansiosta, Hämeen Ammattikorkeakoulun lehtori Henrik Lindberg sanoo tiedotteessa.

Pohjoisessa metsäpalot kuitenkin jatkossakin harvinaisia

Vaikka metsäpaloriski kasvaa ilmaston lämmetessä tutkijat korostavat, että laajat metsäpalokaudet ovat todennäköisesti jatkossakin harvinaisia Fennoskandiassa.

Ennuste perustuu Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n skenaarioon RCP4.5, joka on kolmesta skenaariosta niin sanottu keskiverto vaihtoehto. Siinä Suomen lämpötila nousee 3–4 celsiusasteella vuosisadan loppuun mennessä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa huomauttaa tiedotteessa, että metsätyökoneiden aikaansaamat kipinät ja erityisesti äestäen tehty maanmuokkaus lisäävät merkittävästi metsäpalojen syttymisen riskiä. Kuivina jaksoina tulisi siis välttää maanmuokkauksia.

– Monimuotoisuuden kannalta tosin Suomen metsät voisivat palaa enemmänkin, tai ainakin paloalueita tulisi suojella enemmän, hän kuitenkin lisää.

Metsien hallitun polttamisen puolesta puhuu biodiversiteetin nimissä muun muassa UPM-Kymmene.

– Metsäpalo ei välttämättä tarkoita metsäkatoa, joskus se on tarpeen luonnolle, UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren kirjoitti heinäkuun alussa.