Suomen luontotyyppien tila on jatkanut heikentymistään viime vuosikymmenen aikana, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemästä uhanalaisuusarvioinnista.
Video: Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että ilmastonmuutoksen estämisellä on kiire. Ilmastonmuutoksen merkitys Suomen luontotyyppien vähenemisessä uskotaan kasvavan.
Koko maassa 57 prosenttia luontotyypeistä arvioitiin kehityssuunnaltaan heikkeneviksi ja vain 5 prosenttia paraneviksi.
Tärkeimpiä syinä luontotyyppien uhanalaistumiseen olivat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Ilmastonmuutos nähtiin vielä varsin vähäisenä tekijänä, poikkeuksena oli tunturialue. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen merkityksen uskotaan kasvavan huomattavasti.
Kedot ja niityt hupenevat
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin nyt toista kertaa. Selvitys osoittaa, että noin puolet Suomen vajaasta 400 luontotyypistä on uhanalaisia.
Etelä-Suomessa uhanalaisten luontotyyppien osuus, 59 prosenttia, on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa, jossa se on 32 prosenttia. Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin 57 luontotyyppiä, muun muassa ketoja, niittyjä, lettosoita ja ilmaston lämpenemisen uhkaamia tunturien lumenviipymätyyppejä.
Kaikki perinnebiotoopit arvioitiin uhanalaisiksi, ja niistä valtaosa jopa äärimmäisen uhanalaisiksi. Säilyvinä nähtiin sen sijaan karuja kallioita ja kivikoita sekä karuimpia Pohjois-Suomeen painottuneita suoluontotyyppejä.