Mainos

Perinnemaisemat, lehdot ja lettosuot vaarassa hävitä – jo puolet Suomen luontotyypeistä luokitellaan uhanalaisiksi

2:18

Noin puolet Suomen lähes 400 luontotyypistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Uhanalaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi perinnemaisemat, lehtometsät ja lettosuot. Viimeisen kymmenen vuoden aikana luontotyyppien tilaa ei ole onnistuttu parantamaan. Tilannetta voitaisiin kohentaa esimerkiksi maankäytön suunnittelulla ja lisäämällä suojelualueiden määrää.

Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat perinnemaisemat eli niityt, hakamaat ja kedot, jotka ovat kasvaneet umpeen ja hävinneet maatalouden muuttumisen myötä.

Runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä on myös metsissä, esimerkiksi lehtojen ja kangasmetsien tilanne on huono.

– Metsiä on käytetty jo pitkään etenkin Etelä-Suomessa ja jo ennen nykyisen tehometsätalouden aikaa. Sen takia metsien ekologinen laatu on heikentynyt. Vanhoja metsiä on vähemmän ja kuollutta puuta, joka on eliöille tärkeää ja myös järeitä puita on vähemmän kuin luonnonmetsissä on, selittää ryhmäpäällikkö Anne Raunio Suomen ympäristökeskuksesta.

Tilanne jopa huonontunut viime vuosina

Kaikista Suomen noin 400 luontotyypistä lähes puolet luokitellaan uhanalaisiksi.

Erityisen huonosti menee perinnemaisemien ja metsien lisäksi Itämeren rannikoilla, soilla ja tuntureilla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana luontotyyppien uhanalaisuustilanne ei ole parantunut vaan jopa heikentynyt.

– Vapaaehtoinen metsien suojelu eli Metso-ohjelma on toimintatapana osoittautunut hyväksi. Ajatuksemme on, että sitä täytyy laajentaa muihinkin luontotyyppeihin, pohtii ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tilanteen parantamiskeinoja.

"Yksikään hallitus ei ole tehnyt riittävästi"

Ministeri myöntää, ettei hallitus ole tehnyt riittävästi luontotyyppien tilan parantamiseksi.

– Varmaan yksikään hallitus ei ole tehnyt riittävästi. Enemmän täytyy tehdä, koska kehitys on jatkunut jo pitkään heikentyvänä.

– Nyt on kuitenkin tehty tämä kartoitus ympäristöministeriön rahoituksella ja se auttaa, että tietoa on tarpeeksi ja myös toimenpide-ehdotuksia ja niihin täytyy nyt sitten ryhtyä.

Järjestöjen mielestä toimiin olisi pitänyt ryhtyä jo aikoja sitten.

– Suomessa tehtiin jo 2011 ensimmäinen toimenpideohjelma uhanalaisten luontotyyppien parantamiseksi. Tässä on ollut monta vuotta hallituksella aikaa toimia. Uusien toimenpiteiden esittäminen ei auta, jos hallitus ei laita riittävästi resursseja niiden toteuttamiseen.

– Etelä-Suomen pinta-alasta on tällä hetkellä suojeltu 3 prosenttia, kun luvun pitäisi olla 17 prosenttia. Luonnonsuojelumäärärahat pitäisi moninkertaistaa, vaatii WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Asiantuntijoilta 70 toimenpide-ehdotusta

Luukkonen toivoo, että seuraava hallitus suhtautuu luonnon uhanalaistumiseen vakavasti.

– Uskon ja toivon, että seuraava hallitus on nähnyt luvut. Kymmeniä prosentteja uhanalaisia luontotyyppejä, selkärankaisten määrä vähentynyt 60 prosentilla. Jos tällaisia prosentteja olisi talouspuolella, meillä olisi miljardiohjelmat käynnissä.

Uhanalaisuusarviointiin osallistuneet 120 asiantuntijaa esittävät yhteensä 70 erilaista toimenpidettä luontotyyppien uhanalaisuuden vähentämiseksi.

– Suurin osa toimenpide-ehdotuksista liittyy nimenoman maankäyttöön, maankäytön suunnitteluun, hankkeiden valmisteluun ja luonnonvarojen käyttöön. Se on se tärkein eli ne asiat, mitä tehdään luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, huomauttaa Raunio.

Lisää suojelualueita tarvitaan ainakin metsiin ja soille

Suojelualueitakin tarvitaan lisää.

– Kaikissa luontotyyppiryhmissä tarvitaan suojelua. Toisissa kohdennettu suojelu voi riittää, ettei välttämättä tarvita isoja suojelupinta-aloja, mutta kyllä metsä- ja suopuolella tarvitaan myös isompia suojelukokonaisuuksia, arvioi Raunio.

Uusi uhka Suomen luontotyypeille on ilmastonmuutos. Sen vaikutukset alkavat jo näkyä tunturiluonnossa.

– Mäntymetsät alkavat levitä tuntureille, tunturipaljakka supistuu. Sellaiset luontotyypit, jotka vaativat routaa tai lumipeitettä, alkavat kärsiä, sanoo Raunio.

Pikkuhiljaa vaikutukset näkyvät myös etelämpänä.

– Otetaan esimerkiksi vaikka jalopuumetsät, jotka voisivat hyötyä siitä, että ilmasto lämpenee, mutta niitä uhkaavat erilaiset taudit ja tuholaiset, joita leviää meille ilmaston lämpenemisen myötä, ennakoi Raunio.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja