Sydänpotilaille suositellaan nykyään kovempaa liikuntaa kuin ennen.
– Aikaisemmin aina varoiteltiin, että sydänkohtauksen jälkeen ei saa tehdä sitä ja tätä. Nykytiedon valossa on pikemminkin niin, että pitäisi ruveta tekemään vähän enemmän, kardiologi Valtteri Kosunen sanoo.
Heti infarktin jälkeen tarvitaan toki lepoa. Akuutti toipilasaika, jonka jälkeen liikuntaa voi alkaa harrastaa aktiivisemmin, kestää yleensä noin kuukauden. Potilaat ja tapaukset ovat kuitenkin yksilöllisiä.
– Jos sydänkohtaus on ollut hyvin lievä, potilas voi toipua ja palata liikunnan pariin nopeastikin. Jos infarkti on ollut massiivinen, siihen voi liittyä pitkä sairaalahoitojakso, sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä. Ne tietysti rajoittavat liikunnan aloittamista.
– Pääsääntöisesti liikunta kuitenkin on sydämelle aina hyväksi. Jos ei ole mitään sydänsairautta, se ehkäisee sellaisen tulemista. Jos taas on sydänsairaus, niin ennuste on parempi niillä, jotka liikkuvat enemmän. Liikunta muun muassa edistää painonhallintaa ja parantaa sokeri- ja kolesteroliarvoja.
Koska sydänpotilaat ovat enimmäkseen iäkkäitä, yksinkertaiset ja helpot liikuntalajit sopivat heille parhaiten.
– Kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily, lihaskuntoliikkeet... Liikuntaa olisi toivottavaa harrastaa kolme–viisi kertaa viikossa puolisen tuntia kerrallaan. Miksei päivittäinkin, jos kunto sen sallii. Määrää voi nostaa asteittain oman voinnin mukaan.
