Suurimman osan tietokoneilta hävinneistä tiedoista saa takaisin

Kukapa ei olisi hävittänyt tietokoneelta tärkeää tiedostoa tai poistanut vahingossa digikamerasta ainutlaatuista lomakuvaa? Kännykästä on saattanut kadota numeroita ja osoitteita. Moni päästää ärräpäitä, mutta jättää asian sikseen. Menetetty mikä menetetty.

Tiedonpalautusasiantuntijoiden mukaan 90 prosenttia kovalevyiltä sekä muistitikuilta ja -korteilta hävitetyistä tiedoista voi kuitenkin palauttaa. Yleensä se on parempi jättää asiantuntijan käsiin.

- Tietojen palautus ei tänä päivänä ole niin kallista puuhaa, että se kannattaisi yrittää tehdä itse, sanoo IT-Tohtorien toimitusjohtaja Juha Packalen.

Hänen mukaansa lähes viidennes tiedonpalautukseen tulevista tapauksista on sellaisia, joissa asiakas on itse yrittänyt korjata laitteen ja asentaa sitten uuden käyttöjärjestelmän. Yleensä tietämätön kuluttaja tekee yrityksillään kuitenkin enemmän hallaa kuin hyötyä. Mitä enemmän laitetta käyttää sen jälkeen kun tiedot ovat hävinneet, sen vaikeampi ne on kaivaa esiin.

Packalen selittää, että kadonneita tietoja voi olla mahdoton enää löytää, jos konetta on käytetty vielä pari kuukautta vahingon jälkeen. Kymmenen vuotta vanhoilta ehjiltä koneilta tai disketeiltä, jotka eivät ole olleet aikoihin käytössä, tietoja voi olla helppokin poimia.

Tuhansilta katoaa tietoja vuosittain

Palautuspalveluja tarjoavat useat yritykset. Suomalaisten vuosittain hävittämien tietojen määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Britanniassa tehdyssä kuluttajakyselyssä yli puolet 2000 vastaajasta kertoi menettäneensä tietoa viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.

IT-Tohtorit kertoo etsivänsä hävitettyjä tietoja sadoille asiakkaille vuosittain. Kodinkoneketju Gigantti, joka aloitti vastikään liikkeissään tietojen palautuspalvelun, odottaa ensimmäisenä vuonna noin tuhatta asiakasta. Ketjun britannialaisessa sisaryhtiössä tietoja ongitaan vuosittain 7000 asiakkaalle. Gigantin yhteistyökumppanin, tietoturvayhtiö Ibasin emokonserni, amerikkalainen Kroll Ontrack suoritti viime vuonna maailmanlaajuisesti yli 50 000 tietojenpalautusta.

- Varsinkin lomakausien jälkeen on nähtävissä selvä sesonki, kun ihmiset hukkaavat lomakuviaan, kertoo Norman Ibasin toimitusjohtaja Jyri Pohja.

Tietojen arvon päättää kuluttaja

Aivan halpaa touhua tietojen palauttaminen ei ole. Suurin osa tietoja palauttavista yrityksistä perii onnistuneesta palautuksesta noin 60 euroa tunnilta, usein vähintään 120 euroa. Kiintolevyltä tietojen onkiminen maksaa yleensä vähintään 150 euroa. Rikkoutuneilta kovalevyiltä tai muistikorteilta tietojen etsiminen käy vielä kalliimmaksi, sillä tallennusväline pitää lähettää laboratorioon. Esimerkiksi Gigantin yksityisasiakkaille tiedon palautus maksaa tällaisissa tapauksissa 750-1250 euroa.

Asiantuntijat kehottavatkin kuluttajaa miettimään, mikä kadotettujen tietojen arvo on.

- Eilen kirjoitetun sähköpostin voi kirjoittaa melko helposti uudelleen, Packalen sanoo.

Toisin on bittiviidakkoon hävinneen viimeistelyä valmiin lopputyön laita. Myöskään lomakuvien tallentamia unohtumattomia hetkiä ei voi enää elää uudelleen.

(MTV3-STT)