Suuret ikäluokat lisäävät eläkeläisten valtaa

29193187 Vaalit 2015 äänestys
Str / Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET - STT

    Kuntavaaleissa on yhä vaikeampi löytää nuorta ehdokasta. Koko 2000-luvun jatkunut kehitys nuorten ehdokkaiden suhteellisen määrän laskussa on vain kiihtynyt.

    Huhtikuun vaaleissa alle kymmenesosa ehdokkaista on 18–29-vuotiaita.
    Kunnanvaltuustoihin nuoria päätyy todennäköisesti vielä vähemmän. Edellisissä kuntavaaleissa 18–29-vuotiaiden osuus on ollut kuuden prosentin luokkaa.

    Samalla kun nuorten into kunnanvaltuustoihin hiipuu, eläkeläisten halu kuntapolitiikkaan kasvaa. Noin kuudesosa huhtikuun kuntavaalien ehdokkaista on täyttänyt 65 vuotta.

    Osuus on noussut nopeasti, sillä vielä vuoden 2004 kuntavaaleissa vain 6,4 prosenttia ehdokkaista oli täyttänyt 65 vuotta.

    – Eläköityvien ihmisten osuus kasvaa, he ovat hyvässä kunnossa, ja heillä on aikaa ja tarmoa ottaa kantaa asioihin. He ovat sosiaalistuneet maailmaan, jossa kunnallispolitiikassa vaikuttaminen oli arvostettua ja siihen pyrittiin, arvioi nuorisotutkija Tomi Kiilakoski.

    Lähes kaikki vuosina 1945–1949 syntyneihin suuriin ikäluokkiin kuuluvista on jäänyt eläkkeelle, mikä näkyy tulevissa kunnanvaltuustoissa. Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan suomalainen erityispiirre on, että valtavan korkea osallistumisaste säilyy niin pitkälle.

    Matalimman koulutusasteen saaneilla äänestysaktiivisuus kääntyy 70-vuotiaiden kohdalla laskuun, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on vielä 85-vuotiaina 90 prosentin tuntumassa.

    – Kun nuorista niin harva äänestää kuntavaaleissa ja nuoria on vähän ehdolla, on päivänselvää, että saadaan kunnanvaltuustot, jotka ovat ikääntyvän Suomen kuva ja politisoivat asioita ikääntyvän Suomen näkökulmasta, Kiilakoski sanoo.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •