Aluevaalien ennakkotietojen mukaan valituista aluevaltuutetuista peräti 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja, kertoi Kuntaliitto maanantaina. Ehdokkaista noin joka kolmas oli istuva kunnanvaltuuston jäsen.
– Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Se on ymmärrettävää. Kunnilla ja alueilla on paljon liittymäkohtia, ja kyse on pääosin niistä tehtävistä, joita kunta on tähän asti hoitanut, hän lisää STT:lle.
Kunnanvaltuutettujen osuus valituista vaihtelee jonkin verran eri alueiden välillä, Pekola-Sjöblom sanoo ja muistuttaa, että kyseessä oli 21 erilaisen alueen vaalit.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää asetelmaa lupaavana yhteistyötä ajatellen.
– Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä, hän arvioi.
Kokonaan ilman edustusta aluevaltuustoihin jää ennakkotietojen mukaan 51 kuntaa.
Suurin kunta, josta ei valittu yhtään aluevaltuutettua, on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalla. Ilman valtuutettua jääneistä kunnista 40 on alle 5 000 asukkaan kuntia.
Moni myös kuntapuheenjohtajistossa
Aluevaltuustoihin pyrki yli sata kansanedustajaa, jotka ovat jo ennestään kunnanvaltuutettuja. Demokraatin mukaan vain kolme kansanedustajaa ei tullut valituksi uusiin aluevaltuustoihin, keskustan Mikko Kärnä, perussuomalaisten Ville Vähämäki ja kristillisdemokraattien Antero Laukkanen.
Tiedot vahvistuvat, kun kunnat saavat tarkastuslaskennan valmiiksi.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että kolmen hallinnontason edustajia on paljon, mutta myös neljän ja jopa viidenkin tason edustajia löytyy. Hän mainitsee esimerkkinä Annika Saarikon (kesk.), joka on puoluejohtaja, kansanedustaja, ministeri, kunnanvaltuutettu ja myös kunnanvaltuustonsa ensimmäinen varapuheenjohtaja.
– Ehdokasanalyysistamme ilmeni, että kansanedustajista moni on myös kuntapuheenjohtajistossa eli joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Positiivista sinänsä, että he arvioivat, että heillä on aikaa, mutta toivottavasti sitä on oikeasti. Aluevaltuustotyö tulee olemaan todella aikaa vievää ja vaativaa.
Seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Pekola-Sjöblom toivoo, että samaan aikaan käytävät vaalit aktivoivat äänestäjiä paremmin. Nyt äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin.
– Siinä varmasti moni ehdokas myös punnitsee jo tarkemmin kumpaan lähtee ehdolle, hän arvioi.
Naisten vaalimenestystä osattiin enteillä
Naisten osuus valituista oli 53 prosenttia. Pekola-Sjöblomin mukaan naisten vaalimenestystä osattiin enteillä, koska naisten osuus ehdokkaistakin oli korkea ja sote-alalla työskentelevät ovat pitkälti naisia.
– Kaikilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä.
Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan joka kolmannes uusista valtuutetuista on sosiaali- ja terveysalan tai pelastusalan ammattilainen.
Pekola-Sjöblomin mukaan ennakkotietojen perusteella sote-ammattilaisia ei ole valituissa niin paljon kuin hän olisi ehkä odottanut.
– Kuten odotettua, ehdokkaiden ja valittujen joukossa on myös runsaasti muun muassa yrittäjiä, yleispoliitikkoja ja eläköityneitä kunta-alan ammattilaisia.
Alueilla nousikin esiin paikallisia vaikuttajia, jotka saivat enemmän ääniä kuin monet tunnetut poliitikot. Esimerkiksi Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Henrik Wickström (r.) sai kolmanneksi eniten ääniä valtakunnallisesti. Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisena asiantuntijana työskentelevä Wickström keräsi peräti 5 866 ääntä Länsi-Uudellamaalla.
Roolit selvillä koko ajan
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wassin mukaan on varsin ihanteellinen tilanne, että aluevaltuustoissa on sekä politiikan tekemisen kokemusta että asiaosaamista.
– Molempia tarvitaan. Edustuksellisen demokratian kannalta olisi kauhuskenaario, jos politiikka riisuttaisiin pois ja aluevaltuustoista muodostuisi pelkkiä asiantuntijaorganisaatioita, hän sanoo STT:lle.
Hänen mielestään on myös hyvä, että joukossa on edustajia, joilla on yhteys valtakunnan politiikkaan ja siten ehkä laajempaa perspektiiviä kokonaisuuteen.
– Edustuksellisuuteen olennaisesti kuuluvan vastuu- ja tilivelvollisuusmekanismien toteutumisen vuoksi äänestäjille tulee kuitenkin olla koko ajan selvää, missä roolissa kukin valtuutettu kulloinkin toimii.