Aluevaalien ennakkotietojen mukaan valituista aluevaltuutetuista peräti 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja, kertoi Kuntaliitto maanantaina. Ehdokkaista noin joka kolmas oli istuva kunnanvaltuuston jäsen.
– Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Se on ymmärrettävää. Kunnilla ja alueilla on paljon liittymäkohtia, ja kyse on pääosin niistä tehtävistä, joita kunta on tähän asti hoitanut, hän lisää STT:lle.
Kunnanvaltuutettujen osuus valituista vaihtelee jonkin verran eri alueiden välillä, Pekola-Sjöblom sanoo ja muistuttaa, että kyseessä oli 21 erilaisen alueen vaalit.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää asetelmaa lupaavana yhteistyötä ajatellen.
– Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä, hän arvioi.
Kokonaan ilman edustusta aluevaltuustoihin jää ennakkotietojen mukaan 51 kuntaa.
Suurin kunta, josta ei valittu yhtään aluevaltuutettua, on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalla. Ilman valtuutettua jääneistä kunnista 40 on alle 5 000 asukkaan kuntia.
Moni myös kuntapuheenjohtajistossa
Aluevaltuustoihin pyrki yli sata kansanedustajaa, jotka ovat jo ennestään kunnanvaltuutettuja. Demokraatin mukaan vain kolme kansanedustajaa ei tullut valituksi uusiin aluevaltuustoihin, keskustan Mikko Kärnä, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien .