Useiden kokeneiden mieskansanedustajien luopuminen edustajanpaikastaan saattaa tietyin ehdoin edesauttaa naiskansanedustajien määrän kasvua eduskunnassa. Näin arvioi tutkija Ville Pitkänen ajatuspaja e2 Tutkimuksesta.
Viime vaaleissa valituista kansanedustajista 34 ei ole nyt asettunut ehdolle. Heistä 22 on miehiä ja 12 naisia.
Vaikka paikastaan luopuvia miehiä on noin puolet enemmän kuin naisia, se ei yksin riitä vaikuttamaan naisten mahdolliseen nousuun.
Pitkänen korostaa luopujien sijaan ehdokkaiden sukupuolijakauman merkitystä. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt koko 2000-luvun noin 40 prosentissa.
– Lisäksi tiedetään, että miehet äänestävät enemmän miehiä ja naiset suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Jos sama trendi jatkuu eli ehdokkaissa on vähän enemmän miehiä ja sukupuolen mukainen äänestäminen on samanlaista kuin aiemmin, luopujien sukupuolijakauma ei välttämättä vaikuta isoon kuvaan.
Minne ohjautuu äänirohmujen kannatus?
Pitkänen huomauttaa, että iso osa luopuvista konkaripoliitikoista on tunnettuja, paljon ääniä keränneitä miehiä.
– Kun perinteiset ääniharavamiehet puuttuvat listoilta, äänet eivät ohjaudu niin selkeästi tutuille miesehdokkaille, joita on totuttu äänestämän vuosikymmeniä. Ja kun eduskuntaryhmä uudistuu muutoinkin, eduskuntaan voi nousta sekä nuoria että aiempaa enemmän naisia.
Pitkäsen mukaan paljon riippuu siitä, miten valovoimaisia naisehdokkaita puolueet ovat onnistuneet asettamaan listoilleen. Oma osansa on myös muiden mieskansanedustajien kuin kokeneimpien konkareiden tekemillä ratkaisuilla. Esimerkiksi vihreiltä luopuu kaksi näkyvää miesedustajaa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.