Nuoret käyttävät äänioikeuttaan muita ikäluokkia harvemmin. Eri puolilla Suomea käynnissä olevan Politiikkaviikon aikana nuoria innostetaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on muita ikäluokkia heikomman äänestysinnon lisäksi vahvasti eriytynyttä. Siihen vaikuttaa muun muassa sukupuoli ja asuinpaikka. Selvimmin aliedustettuina ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet. Nuoret ja korkeasti koulutetut naiset puolestaan äänestävät eniten.
– Heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret eivät äänestä. Edustettuina ovat muun muassa heikompaa koulutustasoa ja matalampaa tulotasoa edustavat, Allianssin Politiikkaviikon projektikoordinaattori Iina Helenius kertoo.
Helenius kertoo, että asuinpaikka vaikuttaa selvästi äänestysaktiivisuuteen. Pääsääntöisesti suurissa kaupungeissa ja kaupunkikeskittymissä äänestetään enemmän kuin haja-asutusalueilla.
– Toisaalta eriytymistä on myös kaupunkien sisällä muun muassa tulotason ja koulutustason mukaan, Helenius sanoo.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Haussa Mäntyniemen arvokuiskaaja – miksi kaipaamme edelleen vahvaa johtajaa?
Äänestysprosentti tippuu täysi-ikäistymisen jälkeen
Viime presidentinvaaleissa, vuonna 2018, vain noin puolet alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli muutaman prosenttiyksikön korkeampi. 18-vuotiaista 61,1 prosenttia äänesti, 20–24-vuotiaista 57,7 prosenttia.
