Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ikävä fakta: Matalasti koulutetut ja vähemmän tienaavat nuoret äänestävät ikätovereitaankin laiskemmin

2:09Nuoret äänestävät muita ikäluokkia laiskemminKatso videolta, mitä mieltä Ressun lukion opiskelijat ovat äänestämisestä.
Julkaistu 10.01.2024 19:41
Toimittajan kuva

Veera Nikkanen

veera.nikkanen@mtv.fi

Nuoret käyttävät äänioikeuttaan muita ikäluokkia harvemmin. Eri puolilla Suomea käynnissä olevan Politiikkaviikon aikana nuoria innostetaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on muita ikäluokkia heikomman äänestysinnon lisäksi vahvasti eriytynyttä. Siihen vaikuttaa muun muassa sukupuoli ja asuinpaikka. Selvimmin aliedustettuina ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet. Nuoret ja korkeasti koulutetut naiset puolestaan äänestävät eniten.

– Heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret eivät äänestä. Edustettuina ovat muun muassa heikompaa koulutustasoa ja matalampaa tulotasoa edustavat, Allianssin Politiikkaviikon projektikoordinaattori Iina Helenius kertoo. 

Helenius kertoo, että asuinpaikka vaikuttaa selvästi äänestysaktiivisuuteen. Pääsääntöisesti suurissa kaupungeissa ja kaupunkikeskittymissä äänestetään enemmän kuin haja-asutusalueilla.

– Toisaalta eriytymistä on myös kaupunkien sisällä muun muassa tulotason ja koulutustason mukaan, Helenius sanoo. 

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Haussa Mäntyniemen arvokuiskaaja – miksi kaipaamme edelleen vahvaa johtajaa?

Äänestysprosentti tippuu täysi-ikäistymisen jälkeen

Viime presidentinvaaleissa, vuonna 2018, vain noin puolet alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli muutaman prosenttiyksikön korkeampi. 18-vuotiaista 61,1 prosenttia äänesti, 20–24-vuotiaista 57,7 prosenttia.

Äänestysinto laskee täysikäisyyden kynnyksen jälkeen. Yli 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on siis hieman korkeampaa kuin 19–24-vuotiaiden. 

Heleniuksen mukaan tähän vaikuttaa ainakin se, onko äänestämisestä ehtinyt muodostua tapa, joka jatkuu myös aikuistumisen ja vanhempien kodista pois muuton jälkeen. Siihen taas vaikuttaa pitkälti vanhempien esimerkki.

– Juuri täysi-ikäistyneet saattavat esimerkiksi vielä asua kotona, ja mennä äänestämään yhdessä vanhempansa kanssa. Äänestäminen täysi-ikäisyyden kynnyksellä voi olla myös tietynlainen aikuistumisriitti, Helenius sanoo. 

Lue myös: Nähdäänkö presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Professori kertoo mahdolliset skenaariot

Äänestämisen ei koeta vaikuttavan 

Heleniuksen mukaan nuoret kokevat äänestämisen pääsääntöisesti tärkeänä ja vaikuttavana. Osa nuorista kuitenkin kokee, että äänestäminen ei ole heitä varten tai ”oma juttu.” Osa nuorista myös suhtautuu politiikkaan ja poliitikkoihin epäilevästi. 

– On esimerkiksi vaikeuksia löytää itselleen sopiva ehdokas ja koetaan, että äänestämisellä ei oikeastaan voi vaikuttaa asioihin, Helenius sanoo. 

Heleniuksen mukaan vanhempien kannattaa tuoda politiikka ja yhteiskunnalliset asiat mukaan arkisiin keskusteluihin sekä vaalien alla että niiden välisenä aikana. Hän myös toivoo, että yhteiskunnassa olisi enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille. 

– Kaikki yhteiskunnalliset päätökset koskettavat nuoria ja politiikka kiinnostaa nuoria. Demokratian kannalta olisi tärkeää, että kaikkia ihmisryhmiä kuultaisiin taustasta riippumatta, Helenius sanoo. 

Heleniuksen mukaan nuorten äänestysaktiivisuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi sijoittamalla äänestyspaikkoja sinne, missä nuoret liikkuvat. Esimerkkinä hän mainitsee kauppakeskukset. 

– Aukioloajoissa voisi myös huomioida sen, että nuoret liikkuvat usein myöhään illalla. 

Teemaviikko tekee politiikkaa tutuksi 

Kynnystä äänestämiseen pyritään madaltamaan myös muun muassa eri puolilla Suomea parhaillaan käynnissä olevan Politiikkaviikon aikana. Politiikkaviikkoa vietetään yli 700 koulussa, oppilaitoksessa ja nuorten ryhmässä. Sitä koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. 

– Kyseessä on valtakunnallinen demokratiakasvatustapahtuma, jolla halutaan viedä politiikkaa, puolueita ja yhteiskunnallista vaikuttamista kouluihin, Helenius kertoo.

Lue myös: "Pieni sähinä saisi olla" – presidentti Halonen kertoo odotuksistaan presidentinvaaleihin

Politiikkaviikon oppimateriaalien avulla nuoret tutustuvat presidenttiehdokkaisiin ja vaaleihin. Nuoret äänestävät politiikkaviikon aikana myös nuorten vaaleissa.

– Nuoret pääsevät äänestämään ihan samoja ehdokkaita kuin varsinaisissa vaaleissa, ja samalla he saavat sen äänestyskokemuksen. Tämä toivottavasti madaltaa kynnystä äänestää myös aikuisiällä.

Lisää aiheesta:

Vaaliehdokkaista ilmeni hälyttävä seikka: "Tekemistä riittää, että herrakerhoista päästään" Asiantuntija: Aluevaaleissa "erityisen irvikuvallinen" puoli, johon jokainen äänioikeutettu voi vaikuttaa MTV:n vaaliasiantuntija: Korona voi nostaa kuntavaalien ennakkoäänestyksen suosion eduskuntavaalien tasolleNuorten äänistä käydään kireää kamppailua kuntavaaleissa – nuoret miehet ja naiset äänestävät eri puolueitaKansalaisaloitteet vetävät nuoria puoleensa tasa-arvoisena vaikutuskeinona – tutkija: "Aloitteiden avaamista 16-vuotiaille voisi harkita"Suomalainen demokratia voi melko hyvin - politiikaa pidetään silti liian monimutkaisena
PolitiikkaNuoretVaalitPresidentinvaalitKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Politiikka
  • 21:12
    Orpon hallitus

    Turun tunnin junasta sopu – Orpo Turun Sanomille: "Kyllä tämä on tässä"

  • 19:52
    Turku

    Keskustan Ovaska varoittaa Länsirata-kuntia kustannuksista – "Vastuutonta"

  • 19:33
    Liikenne

    Joutuuko valtio maksumieheksi, jos Länsiradan hinta karkaa käsistä? Tästä sovittiin

  • 18:47
    Teboil

    Teboilin vetoomukseen tyly vastaus

  • 17:57
    MTV Uutisextra

    Ministeri Ranne MTV:lle: Suomi tilaa kolmesta viiteen uutta jäänmurtajaa – nimesi ensimmäisen